perjantai 30. toukokuuta 2014

Angmering Manor

Vietin just pari päivää vähän Lontoota maalaisemmissa maisemissa, Länsi-Sussexissa, Angmeringin pikkukylässä. Yösija ei ollut ihan mikään tavallinen hotelli, vaan idyllinen maalaiskartano-majatalo, aivan kuin jostain Englannin maalaisseudulle sijoittuvasta leffasta! Paikka oli niin kotoisa, ja yltiö-romanttisesti sisustettu koreine sängynpäätyineen ja kukkapeitteineen. Sänky oli melkein yhtä leveä kuin oli pitkä ja sen päällä oli, ei vähempää eikä enempää kuin kahdeksan muhkeaa tyynyä. Huoneessa oli jopa kunnon vanhanajan kampauspöytä, jonka ääressä oli ihana puunata aamuisin. Pientä rentoutusta olin kaivannutkin.

 
Juustokakkua suoraan paketista - classy...

Nyt oon takaisin Lontoossa ja olo on rentoilupäivistä huolimatta vieläkin aika väsynyt. Mulla on viimepäivinä ollut koulujen lopun takia aika paljon mielessä, mutta luulen että asiat alkaa nyt pikkuhiljaa selkiytymään. Tulevaisuuden suunnitelmien ja Lontoosta poismuuton aikataulut meni taas uusiksi (eli siirtyi takaisin ens maalis-huhtikuuhun), mutta tällä kertaa musta tuntuu, että niiden ajankohta myös pysyy - siis todella todella toivon, sillä onhan tätä jo vekslattu! Lisäksi työpaikka on vielä saamatta, työharjoittelut hakematta ja muutenkin monet asiat levällään. Ens maaliskuuhun on kuitenkin vielä 9 kuukautta aikaa. Ärsyttävät 9 kuukautta!

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kesäjuttuja Espritiltä

Mua pyydettiin valkkaamaan omia lemppareitani Espritin tän hetkisestä mallistosta, eli pidemmittä puheitta, tässä tulee valintojani merkin nettikaupasta! Jos tyyli-kollaasit ei nappaa, niin nyt kannattaa painaa punaista äksää...
 
Espritillä on tällä hetkellä valikoimissaan sivutolkulla leppoista kesävaatetta - näistä asuista kelpaisi erityisesti nuo rennot boyfriend -farkut ja paisley-kuvioinen mekko. Molemmat aivan mahtavia ja iisejä kesävaatteita, jotka on myös ainakin Lontoon leveysasteilla okei vielä pitkälle syksyyn.
 
Simppelimmistä jutuista lempparit on tuo upea tekonahkainen reppu, kauniisti laskeutuva korallinen toppi, söpö pikkumusta arkimekko ja minimalistinen laatikkomekko. Hyviä peruspilareita mun kaltaisille tyypeille, jonka vaatekaappi on lähinnä värien, kuosien ja materiaalien epätoivoinen sekamelska.
 
Jos taas jotakin vielä houkuttaa pilotti-malliset arskat värillisillä peililaseilla, niin nämä on paljon edullisemmat, kuin vaikka Reiskan vastaavat. Kaikissa näissä yhden kesän kestävissä trendijutuissa kannattaa muutenkin miettiä tarkkaan, onko jokainen must-have-tuote pakko ostaa siinä hintavimmassa mahdollisessa merkissä...
 
 Myös tän kollaasin ekat farkut on tosi jees!

Kaikki postauksen kollaasien kuvat: Esprit. Photarilla väsäily oli muuten jo näin muutaman päivän tauon jälkeen aika nostalgista...
 
Ja printtijutuista lempparit on ihana tummanpuhuva kukkaprinttipusero ja sports luxe -tyylinen kuvioitu hame. Tuo mieletön kukkapaita on ehkä kaikista kuumottelevin ja vielä alennuksessa, joten saattaa olla että päädyn tilaamaan sen, ööh, koulunloppumislahjaksi? ;D
 
Mitä mieltä siellä ollaan? Mä olin taas oikeastaan aika yllättynyt, että löysin näinkin paljon kivoja juttuja Espritiltä. Vaikka kyllä nettisivujen selailuun melkein pari tuntia menikin, tavaraa tuntui vaan riittävän ja riittävän. Siinä on muuten syy, miksi vaikka Nellyn tai Asoksen sivuille tulee harvoin eksyttyä, siis rahan puutteen lisäksi: tarjonnan paljous on usein netissä vähän liiankin uuvuttava. Toivottavasti kuitenkin tykkäsitte mun valinnoista 8)
 

tiistai 27. toukokuuta 2014

Yliopisto, paketissa.

Suhteellisen rajusta viikonlopusta ollaan nyt voiton puolella, ja todellisuus alkaa pikkuhiljaa iskostua: Koulu on loppu, opinnot suoritettu, kandi palautettu. Tätä on tosi vaikeaa edes tajuta, varsinkin, kun viimeisen puolen vuoden aikana opinnot on olleet suurin piirtein mun koko elämä. Opiskelija-statuksesta luopuminen tapahtunee siis haikein mielin.

Vikan viikon loppurutistus meni ihan jees. Design projektiini olen todella tyytyväinen, ja yrityssuunnitelmanikin on sekin kai melko onnistunut. Jälkimmäinen olisi tosin voinut olla niin paljon parempikin, mutta kun tuntuu ettei aikaa millään riittänyt tarpeeksi molempiin loppuproggiksiin. Suunnitelmassa oli osioita, joihin en ehtinyt keskittyä kunnolla, mikä vähän harmittaa, mutta tosiasiassa painoin hommaa niin sata lasissa monta kuukautta, etten olisi voinut enempää enää tehdä. Loppuarvosanat molemmista tietty jännittää ihan tajuttomasti, mutta laskeskelin äsken, että vaikka ne vähän toivomaani huonommin menisikin, pitäisi mun tutkinnon arvosanan silti olla se tavoittelemani 2.1.

Voisin kirjoitella joskus myöhemmin yleisfiiliksiä vikavuodesta ja kirjoittaa opinnoista Lontoossa yleensäkin, ne kun tuntuu suht monta aina kiinnostavan. Laittakaa vaikka kommenttiboksiin tai sähköpostiin kysymyksiä, niin voin niihin vastata postauksella! Nyt ajattelin kuitenkin jakaa kuvia mun design proggiksen photoshootista, eli muutamasta printeistäni syntyneestä vaatekappaleesta. Kuvat on omaa käsialaani ja omalla pikku järkkärilläni otettuja, eli kaikki pro-kuvaajat siellä ruutujen toisella puolella: olkaa armollisia!


Kaverini Diana oli aivan mieletön malli, niin luonteva ja kuvauksellinen, ja mikä parasta, näytti mahtavalta mun vaatteissa. Halusin alusta alkaen ihan ehdottomasti hommaan tavallisen tytön, enkä superpitkää ja hoikkaa mallia. Ainoastaan yksi juttu lyhyessä mallissa oli huonoa: me ei pystytty ottamaan yhtään kuvaa itse pyörän selässä, koska satula oli aivan liian korkealla enkä uskaltanut Ryanin poissa ollessa alkaa säätämään sen tuhannen punnan pyörän kanssa :p

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Viimeinen opiskelupäivitys

Moikka! Kuten varmaan arvaattekin, mä vietän aika armotonta opiskeluviikonloppua, mutta ajattelin kuitenkin tulla pikaisesti päivittelemään miten kaikki menee! Paljon tässä viimepäivinä oon saanutkin aikaan, niin kandini kuin design jutut kuroutuu pikkuhiljaa kasaan. Vaatteetkin on valmistunut suurimmiksi osin, käyn huomenaamulla yhdellä tehtaalla pikkujuttuja viimeistelemässä, mutta sitten prototyypit on valmiina! Tiistaina olisi tarkoitus nappailla niistä kuvia, yksi mun kämppiksistä suostui malliksi.

Tän viikonlopun oon kuitenkin enimmäkseen viettänyt kandintyöni eli yrityssuunnitelmani parissa. On tosiaan aika tuskallista olla sisällä näppäimistön hakkaamisen ja spreadsheettien parissa kun ulkona on lämmintä ja aurinkoista, varsinkin kun mun astetta rennommin opintonsa ottavat kämppikset on tuolla jo rentoilemassa kattoterasseilla...Dalston Rooftop Park on avattu taas! Toisaalta eihän tää niin kamalaa ole, tätä hommaahan on enää ihan pari päivää jäljellä - neljä ja puoli tarkalleen - eli kohta mäkin pääsen relaamaan :)

 
Esimakua mun pyöräilyvaatteista! Nämä leggingsit on ihanan pehmoista, supermukavan tuntuista lycraa, ja niissä näkyvä printti syntyi lihansyöjäkasvista, josta nappasin kuvan viime syksynä Kew Gardensissa. Leggingsit pitää vielä viimeistellä siellä tehtaalla, kun tarvittavaa välineistöä ei meidän koululla ollut...
 
 
Teeppareita ja toppeja mun designeilla - voi kun olisi rahaa teetättää näitä vielä lisää!
 

Ja tältä näyttää yrityssuunitelmani nyt. Ei varmaan tule yllärinä, ettei munlaisella kälättäjällä ole ikinä ongelmia saada tarvittavia sanoja kokoon, vaan päin vastoin niiden karsiminen tuottaa yleensä suurta tuskaa. Tässä lopputyössä meillä ei onneksi ole yläsanarajaa, mutta veikkaan, ettei meidän kurssinjohtaja ihan hyvällä katso, jos loppusaldona on 20 000 sanaa...

Nyt takaisin tuon bisnessuunnitelman pariin! Pitäkää mulle peukkuja pystyssä että kaikki menee viimeisissä ponnistuksissa hyvin :)

torstai 15. toukokuuta 2014

ihminen joka elää unelmaansa

Kun joku erehtyy multa kysymään, mikä mä haluan olla isona, on vastaus aina sama: en todellakaan tiedä. Ei tommosia saa multa kysellä. Paitsi tänään, jolloin ensimmäistä kertaa puhuin tulevaisuudestani avoimesti jonkun kanssa, joka ihan oikeasti hokasi kaiken. Tajusi mua, täydellisesti.

Sain alkukeväästä voittamani Commercial future -stipendin mukana myös pari tunnin mittaista "tulevaisuuden suunnittelu" sessiota meidän bisnes incubaattorin luovan managerin, todella päräyttävän ja inspiroivan naisen kanssa, ja voi pojat, tän päiväinen sessio jätti mulle aivan loistavan fiiliksen. Ollaan muutenkin oltu tyypin kanssa aika samoilla aaltopituuksilla koko kevät, ja siksi olinkin tästä uransuunnittelu sessiosta aika innoissani etukäteen. Nyt tunnin mittaisen keskustelun jälkeen olen täynnä energiaa, inspiraatiota, ja unelmia. Suuria unelmia, mutta sellaisia, jotka saattavat hyvin toteutuakin. Ja tavoitteita tälle kesälle, jotka nekin nyt tuntuu vähemmän pelottavilta.

On mieletöntä pystyä kertomaan omista henkilökohtaisista haaveista jollekin, joka kuuntelee ja kannustaa ja jopa näkee niissä jotain järkeä.  Ja haluaa tehdä mun kanssa suunnitelman, jotta nää haaveet ei jäisi vain haaveiksi. Se on naiiville optimistille suht harvinaista herkkua, ja siksi olo onkin näin voittamaton. Ehkä tästä spontaanista tekstistä huokuukin, kuinka onnellinen oon tän päiväisestä. Mua hymyilyttää, ja mua jännittää.

Haluisinkin näissä optimismin höyryissä kannustaa kaikkia teitä, keitä olettekin, luottamaan omaan juttuunne, tekemään asioita eri tavalla ja uskomaan omaan unelmaan - oli se sitten Mount Everestin huippu, Googlen syrjäyttävä keksintö tai suurperheen äiteys. Eikä näissä jutuissa tarvitse olla vaatimaton. Kaikki ei ehkä onnistu eikä mene niin kun pitää, mutta oman haaveen epäily tai mahdollisuuksien vähättely on tyhmintä mitä ihminen voi tehdä. Kyllä niitä epäilijöitä ja pessimistejä aina löytyy, itse pitää siis pystyä pysymään positiivisena, vaikka välillä vähän pelottaisikin.

 
   Mikä mä sitten haluan olla isona?
   Ihminen joka elää unelmaansa.
 

lauantai 10. toukokuuta 2014

My prints/spring 14

Olin eilen 11 tuntia koululla ja juoksin valehtelematta ympäriinsä koko päivän. Kasilta oli pakko lähteä kotiin, koska unohdin mun pyörän valot ja kotiin oli päästävä just ja just ennen pimeän tuloa. Sana stressi alkaa tässä vaiheessa olemaan aikamoista vähättelyä, nyt puhutaan jo lopun paniikista - vajaa kaksi viikkoa jäljellä!

Tässä kuvia mun lopputyöni printeistä, joiden parissa oon nyt ahertanut parin kuukauden ajan. Inspiraationa kaukaiset seikkailut, tutkimusmatkat ja trooppinen luonto. Seikkailumieli, värit ja leikkisyys; rento ja utelias ote elämään.


Mitä mieltä?

Mun tulevasta aikataulusta sen verran, että meillä on parin päivän päästä mun koulu-uran vika koe, ja parin viikon päästä perjantaina on sekä design juttujen että bisnesplanin eli kandin työni palautus. Tuo jälkimmäinen on se joka on vähiten kasassa - pitää ottaa kova loppukiri.

Tämä on ihanan kamalaa aikaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...