perjantai 28. helmikuuta 2014

fanny pack

Kuten ehkä tästä postauksesta voi päätellä, oon ollut viime aikoina erityisen innostunut läpinäkyvistä asusteista, ja yksi sellainen mulle tarttuikin mukaan viime keskiviikkoiselta Brighton-visiitiltä...


Karkkimaisen herkullinen muovinen vyölaukku neonpinkkinä, Beyond Retrosta. Tarjolla näitä oli useissa eri väreissä, ja tän lisäksi mun olisi tehnyt mieli napata mukaan myös kirkas-muovinen versio valkoisilla yksityiskohdilla,.. Edullisesta hinnasta huolimatta en kuitenkaan viitsinyt ostaa kahta vyölaukkua, kun en ole varma paljonko tälle tulee käyttöä! Ainut probleemahan on siis se, ettei mun kamera tietenkään mahdu laukkuun sisälle, buhuu. Mutta ainakin bilelaukuksi tää on mahtava :) Sopii hyvin yhteen myös mun jelly-kenkien kanssa!

Mielipiteitä?

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Paris snapshots pt. 2

Ja lisää Pariisi-kuvia! Kolmen kokonaisen päivän mittaisen visiitin aikana meillä oli agendassa siis lähinnä kaupunki-kiertelyä, vintage-kauppoja ja herkuttelua. Näin lyhyessä ajassa en ehtinyt oikeastaan puoliinkaan niistä paikoista, joissa olisin halunnut käydä, varsinkin kun Première Vision vei koko torstain iltaa lukuunottamatta.. No, ei se Montmartre tai muutkaan sieltä minnekään katoa.

Meidän hostelli (AIJ Paris) sijaitsi Bastillen kulmilla, eli niillä alueilla tuli vietettyä jonkun verran aikaa, mikä oli ihan kiva, koska en ollut aiemmin ollut Bastillessa kuin kerran tai kaksi. Tuota meidän hostellia voin suositella lämpimästi; loistava sijainti, halpa hinta (14e/yö/henkilö 4:n hengen yksityishuoneessa), huone oli perus siisti ja basic aamiainen kuumine juomineen kuului diiliin. Hostellin aulan kahvi/kaakao -konetta arvosti sen jälkeen aika suuresti, kun tajuttiin että erikoiskahvikupin hinta oli aika monessa paikkaa jopa yli 5 euroa... Hinnat tuntui vähän nousseen Pariisissa sitten vuoden 2011.

Niin ja pitää vielä ylistää vähän Eurostaria. Vaikka me oltiin varattu molemmat junat tosi aikaiselle, oli Pariisiin junailu tosi jees! Kahden tunnin matka tuntui enemmänkin 10 minuutilta, kun koisittiin koko junamatka, ja mikä parasta, juna lähtee Lontoon Kings Crossilta (St. Pancrasin asema) ja saapuu Pariisin Gare du Nordiin, eli suoraan kaupunkiin, toisin kuin lentämällä. Mä vihaan lentokentille matkustamista!! Pointsit siis Eurostarille, AIJ Parisille ja tietty mun mahtaville kavereille tosi onnistuneesta mini-matkasta! :)


Pariisi on kyllä ihana kaupunki, mutta uusintavisiitti nyt "lontoolaistuttuani" ehdottomasti varmisti sen, ettei Pariisi ole ihan se mun paikka, enkä usko enää muuttavani takaisin Ranskaan. Lontoo on niin paljon enemmän mun juttu, vaikka Pariisi mieletön onkin. Kaupunki tuntui tutulta, muttei kodilta. Jotenkin se yleinen fiilis oli niin erilainen kuin Lontoon, vaikea selittää. Luulen että tuun palaamaan Pariisiin vielä monta kertaa, ja rakastumaan siihen vielä monesti, mutta jatkossakin ihan vain turistina :)

Ps. Jos jotakuta ees heikosti ranskaa puhuvaa kiinnostaa kesä Pariisissa ja kesätyöpaikka on pohdinnassa, käykää lukemassa mun viimevuotinen postaus Disneylandissa työskentelemisestä!

lauantai 22. helmikuuta 2014

Paris snapshots pt. 1

Moikka! Pariisista ollaan palailtu kotiin, työntäyteiseen viikonloppuun. Mulla on Adidas -projektin dead-line tiistaina, eli tää viikonloppu menee kokonaan kotona työn parissa. Ulkona on luonnollisesti täydellisen keväinen ja aurinkoinen ilma, koska eihän näinä tämmöisinä enpoistukotoa-viikonloppuina mitenkään voi olla sellainen perusharmaa Lontoo-sää...

Pakotin itseni kouluaherruksen lomassa muokkaamaan ekan erän näitä Pariisi-kuvia, koska tunnen vähän huonoa omatuntoa blogin viimeaikaisesta laiminlyönnistä... Valitettavasti tän reissun pää-kohdasta ja jännittävimmästä osiosta, eli Première Vision -tekstiili tradeshowsta mulla ei ole yhtään kuvaa, koska paikassa (joka oli pienen kylän kokoinen messuhalli-rykelmä) oli kaikenlainen kuvaaminen jyrkästi kielletty. Muita Pariisi-fiilinkejä tallettui muistikortille kuitenkin :)

 
Rivoli 59 on yks mun lempparipaikkoja Pariisissa - Rue de Rivolilla sijaitseva monikerroksinen taiteilijoiden kommuuni.
 
 
Bongasin yhdessä vintage-kaupassa kahdet aidot 90-luvun Buffalot, ja vielä omassa koossani!! Voi sitä riemua. Nää ruskeat olisi 75 euron hinnasta huolimatta varmaan lähteneet mukaan, ellei olisi olleet niin käsittämättömän ruman väriset.
 
 
Vaikka macaronssit onkin melkoisen ylihintaisia ja Laduréen mielelläni kierrän kaukaa, oli pari minileivosta silti pakko saada - pienestä paikallisesta leipomosta löytyi kohtuuhintaisia ja superherkullisia :)
 
 
Pariisissa oli ihanan keväisen lämmintä, vaikkakin säätila tuntui ailahtelevan vähän tunnin mukaan. Kolmeen päivään mahtui niin aurinkoa, pilvisyyttä kuin myös sadetta. Torstaina taivas repesi kunnon rankkasateeseen, mikä ei onneksi haitannut kun vietettiin melkein koko päivä jättimäisissä messuhalleissa. Sade lakkasi iltapäivällä, mutta flipat ehdin silti vetää :D
 
 
Pariisilaisia boris-pyöriä ei ehditty testaamaan, pööh! Näitä näkyi kyllä paljon kaikkialla. Plussaa sleekistä ulkomuodosta ja siitä, ettei pyörät näytä olevan minkään pankin sponsoroimia.
 
 
Pompidoun kirjakauppa ei petä ikinä, löysin nimittäin jättimäisen opuksen tän hetkistä kouluproggistani jeesimään vain 7 eurolla.
 
 
Keskiviikko-illaksi tehtiin varaus viihtyisään The Barber Shoppiin, joka on kuulemamme mukaan Pariisin hipsterimekka. Mä yllätin itseni tilaamalla pihvin ensimmäistä kertaa elämässäni medium rarena, ja voi pojat, se oli hyvää. Jälkkärinä tietty taivaallista crème brûléeta ja lasissa strawberry martinia. Kaiken sai kolmella kympillä, eli ei muuta kuin iso suositus paikalle.
 

Vikana iltana Première Visionin jälkeen käytiin vielä Eiffelin huipulla. Alemmassa kuvassa on muuten aito repeäminen, joka tallettui muistikortille kiitos mun hitaan liipasinsormen. Parempi näin, oikeet tilanteet  valokuvissa on parhaita.

Jatkoa luvassa lähipäivinä! :)

tiistai 18. helmikuuta 2014

On y va.

Mulla on kahden tunnin päästä herätys, ja laukku on vieläkin pakkaamatta. Miksi ylipäätänsä puoli viiden aikaan kulkee junia välillä Lontoo - Pariisi? Ja kuka on niin tyhmä että menee varaamaan sellaiseen liput....


Usein kuulee sanottavan että Pariisi on aina hyvä idea - tällä hetkellä tuntuu vähän vastakohdalta, mutta eiköhän pian Ranska-herkut suussa ole ääni kellossa toinen. Nyt mä viskon vielä muutamat tavarat laukkuun ja painun parin tunnin pika-yöunille. Palaillaan!

perjantai 14. helmikuuta 2014

hyvä päivä

Mun aamu alkoi taas kivasti: kunnon iso aamiainen (ja raejuustoa!!! Olin unohtanut miten hyvää suomalainen raejuusto on, Englannissa se on kamalaa) ja elämäni ensimmäinen kasvohoito. Nyt iho tuntuu ihanan puhtaalta ja tasaiselta, tai siis tasaiselta siihen verrattuna, mitä se yleensä on. Seuraavaksi hyppään Korsisaaren kyytiin kohti keskustaa ja ala-aste-kavereiden tapaamista. Jos luokkasormus olisi vielä tallella, lukisi siellä kaiverrettuna että 14.2.14 KIASMA klo6 - siellä siis tavataan, Maaniitun 6C vuosimallia 2004 ;) Hyvää ystävänpäivää kaikille!
 

Kuvat/Image credits: Bary Bland. Lisää ällösöpöjä eläinkavereita täällä!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

fleeing from my to-do list

Suomeen karkasin, mutta totta puhuen to-do -lista näyttää seuranneen perässä. Tänään oon ihanan myöhään nukkumisen jälkeen toimittanut printti-tilausta täältä Nurmijärven idyllisestä maalaiskyläsestä käsin (insert sense of humour) ja nytkin käy läppäri kuumana taas. Mua vähän jännittää näiden digitaalisten printtien saapuminen, hommahan on aika hintavaa ja aika hätäisesti viimeistelin lähetettävät tiedostot, ennen kun riensin hammaslääkäriin...

Joka tapauksessa, kotikotona ollaan! Oli aika luksusta herätä aamulla keskipäivällä ja löytää ihanan täysi jääkaappi täynnä herkkuja. Tein itselleni super-aamupalan - munakokkelia, avokadoa, leipäjuustoa, saunavalvikinkkua, rucolaa...nam. Sitten mummi tuli käymään ja juteltiin teekupposten äärellä niitä näitä! Mummi oli käynyt Jyväskylässä, ja oli sitä mieltä, että siinä olisi kiva jatko-opiskelukaupunki mulle. Mä sanoin olevani vähän turhan kosmopoliitti ja Dalstonin/Hackneyn jälkeen voisi Jyväskylässä olo olla vähän liian turvallinen. Harmi vaan että kumpikaan ei ole totta; kosmopoliitista olen aika kaukana, eikä Itä-Lontookaan mitenkään kuumotteleva ole.

Ero Suomeen on silti huima: täällä on niin hiljaista, ja tuntuu hassulta kun ulkoa ei kuulu yhtään mitään. Hackneyssä on tottunut niin hälyytysajoneuvojen sireeneihin kuin sekopäihin jotka räppää itsekseen kävellessään kadulla - mikä kuuluu hyvin talon seinien läpi ja kolmoskerrokseenkin. Täällä Suomessa on niin rauhaisaa, tyyntä. Oon myös kokenut suuren elintason nousun taas esimerkiksi kylppärissä asioidessa, kun hanasta saakin säädettyä juuri sopivan lämmintä vettä jolla pestä kasvot. Englannissahan yleensä vaihtoehdot on joko tulikuuma tai jääkylmä vesi, mitään välimuotoa ei meidän erillisistä kuuma ja kylmä -hanoista ainakaan saa. Niin, ja olin unohtanut, että Suomessa on saippuapaloillakin omat pienet pedit, joissa ne siististi makaa. Tervetuloa hyvinvointivaltioon, jossa saippuallakin on mukavat oltavat!


Kuvissa pikkasen mun viimeviikon ohjelmaa... Ihan liikaa ulkona syömistä ja juomista, ihan liikaa kahvittelua, pari iloista iltaa Street Feastissa, niin, ja ihan "muutama" hetkonen on kulunut koulullakin. Laitoin myös mun vanhan ja uskollisen, kesästä 2011 palvelleen Naked -meikkipaletin kiertoon, kun sain uuden joululahjaksi. Annoin vanhan pikkusiskolleni, koska siinä on muutamaa loppuun kulunutta sävyä lukuun ottamatta vielä vaikka kuinka paljon tuotetta jäljellä, vielä siis 2,5 vuoden lähes päivittäisen käytön jälkeenkin! Jos siis joku miettii siellä että onko se sen 40 euron arvoinen, niin ehdottomasti on. Team-Naked for life.

Nyt suun puudutus alkaa olemaan tiessään, joten pääsen vihdoin iltapalalle 8) Ah kuinka hyvältä maistuu ruoka, jota ei itse ole joutunut kaupasta ostamaan ja raahaamaan kotiin. Arjen luksusta!

lauantai 8. helmikuuta 2014

unelmakengät valmistujaisiin!

Mä en oo enää vähään aikaan ostanut, tai oikeastaan edes juuri käyttänyt korollisia kenkiä. Syyn osaa varmaan kaikki arvata - sen ensimmäisen kerran jälkeen, kun korkkareilla joskus kouluun pyöräilin, totesin että ei enää ikinä. Vaikka nykyään himoitsen enemmän matalia kenkiä, tennareita ja sandaaleja ja muita, oon kuitenkin luvannut itselleni vielä yhdet korkkarit: kengät valmistujaisiin. Jotkut päheet monot, joissa astella hakemaan tutkintoni ihmismassojen hurratessa. No, eilen mun silmät osui aivan täydellisiin kandidaatteihin tähän suurensuureen tehtävään, ruotsalaissuunnittelija Jennie-Ellenin suloisiin Nail -booteihin. Tolppakorkoa, nilkkamittaa, avokärkeä ja läpinäkyvää muovia, ah.


Kengät: Jennie-Ellen, Tausta: Patternity

Olisin jo ostanut nää heinäkuun juhlia odottamaan, mutta 130 punnan hinta + kympin postarit ja mun nykyinen rahatilanne ei ihan mee yhteen. Toisaalta mun tsägällä nämä on sitten keväämmällä loppuunmyyty, kun vihdoin antaisin itselleni luvan törsätä. Pööh. Onko kukaan nähnyt vastaavia vähän edullisemmin? Valmistujais-asua muuten en olekaan yhtään miettinyt, mutta jos kengät on läpinäkyvät, niin luulisi että mikä vain sopii ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...