keskiviikko 30. lokakuuta 2013

cozy times part 367

Oltiin taas vaihteeksi yks päivä Vintage Emporiumissa, meidän lempparikahvilassa koko Lontoossa. Oon kirjoittanut tästä paikasta jo aika monesti aiemminkin, se nyt vaan sattuu olemaan niin lähellä sydäntä (ja ihanan lähellä mun koulua, hehe). Mä en varmaan ikinä tule kyllästymään kahvilan lämpöiseen tunnelmaan! Kaikki musiikista sisustukseen ja huonekaluihin ja tietty tarjonta on Vintage Emporiumissa ihan parasta. Kahvejahan mä en juo, mutta paikan herkullinen chai latte, kaakao, hot apple & cinnamon ja erilaiset teet toimii mitä parhaimpina rohtoina syysmasispäiviin, ja juomat saapuu pöytään ihanan suurissa kupeissa. Lisäksi tarjolla on pientä purtavaa, ja taivaallisia itseleivottuja kakkuja, jotka aiheuttaa mulle aina hirveitä tunnontuskia tuolla, kun säästömielessä yrittää olla lankeamatta ylimääräisiin herkkuihin, mutta jokaisessa muussa mielessä kakku tuntuukin loistoidealta :p

Nyt kahvila on sonnistautunut Halloweenia varten, kas tässä, syystunnelmaa ala Vintage Emporium:


Yks päivä oltiin taas tuttuun tapaan koulun jälkeen tuolla höyryävät kupit kädessä, kun yhtäkkiä viereisestä pöydässä alettiin virittelemään viulua. Saatiin yllättäen nauttia kolmen skottimuusikon muodostamasta triosta, joka soitti kahvittelijoille tyypillistä skotlantilaista musiikkia. Asetelma toi mieleen ihan irkkumuusikot Dublinin pubeissa, vaikka tällä kertaa musiikki raikasi Guinness -pinttien sijaan kahvikupposten äärellä. Fiilishän on Vintage Emporiumissa jo valmiiksi niin lämpöisen kotoisa, että tunnelmallinen livemusiikki sai mut ihan liikuttumaan. Ihana piristys arkipäivään :)

 
Ja pakolliseen suosittelu-osuuteen...Jos hengailette Brick Lanen lähettyvillä/Shoreditchissa, niin Vintage Emporium löytyy Bacon streetiltä, ihan Brick lanen kulmalta :) Isojen kupillisten hinnat on 1,50-2,50 punnan välillä, ja kakkupalat irtoaa kolmosella (parhaita on porkkana- ja kahvikakut!). On muutenkin jees tukea pieniä paikallisia mestoja ainaisen ketjuissa juoksemisen sijaan - Starbucks on samanlainen kaikkialla, kun taas paikat kuten Vintage Emporium aidosti tunnelmallisia, erilaisia ja uniikkeja. Ja siinä missä mun pari puntaa ei liikuta isoa kahvilaketjua millään tavalla, merkitsee mun tuhruisesta kukkarosta esiinkaivetut roposet pikkukahvilalle tuhat kertaa enemmän.

Kivaa halloweenia muuten kaverit! Mä en oo vielä ihan varma että teenkö mitään erityistä huomenna, mutta jos en, niin lauantaina juhlitaan senkin edestä 8) 

maanantai 28. lokakuuta 2013

Tämä ei edelleenkään ole kulutusblogi.

Moikka! Rennon viikonlopun jälkeen on täällä palailtu arkeen, mulle epätyypillisen aikaisella klo 6:n herätyksellä (heräsin muuten aamulla siihen, kun järkyttävän voimakas tuuli pamautti ikkunani auki. Katsoin heti netistä että mitäs ihmettä, ja tuulennopeudeksi kerrottiin reilut 20 metriä sekunnissa). Pakko saada tästä vuorokaudesta kaikki tunnit irti, karsea päivä siis tulossa huomiseen design esitelmään valmistautuessa ja muilla koulutunneilla ravatessa. Ei varmaan tarvii sanoakaan, että mitään "elämää kanssani Lontoossa" tyylisiä postauksia en just nyt voi kirjoittaa. Ajattelin siksi julkaista tähän väliin jo aiemmin kirjoittamiani pohdintoja mun kuluneen vuoden kulutarkkailusta. Tässä siis ärsyttävän pitkä ja kuvaton postaus, mutta toivottavasti se kuitenkin herättää jotain fiiliksiä niissä urheissa, jotka jaksavat koko roskan lukea :D

Reipas vuosi sitten tosiaan päätin laittaa vähän retuperällä olleet kulutustottumukseni tarkempaan syyniin ja alkaa kirjaamaan ylös kaiken kulutukseni: jokaikisen kauppareissun, viinilasin ja kännykkälaskun. Toin kulutusaspektin myös tänne blogiin näkyville kuukausittaisten meno-katsausten muodossa - kaikki 12 postausta löytyy money matters -tunnisteen alta. Tämä oli ennen kaikkea projekti itseäni varten: tajusin viime vuonna, etten voi enkä halua enää elää & kuluttaa samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi halusin pystyä puhumaan kulutuksestani avoimesti. Rahankäyttö on meitä jokaista koskettavasta aihe, josta ei kuitenkaan paljon ääneen puhuta, blogeissa nyt ainakaan.

Nykyisin tuntuu meininki olemaan vähän sitä, että "kulutan, siis olen". Tätä elämäntyyliä esitellään usein blogeissa, mutta kustannuksista ei puhuta mitään. Tuntuu, että kulutetaan vaan eikä edes mietitä. Sitä rakastetaan. Sitä varten tehdään töitä. Siihen säästetään rahaa, ja siitä haaveillaan. Suurimmista ostoksista puhutaan blogeissa "vauvoina" tai "uusina perheenjäseninä". Mutta heti hankinnan jälkeen, miten suuri ja rakas se sitten olikaan, ollaan jo heti haluamassa jotain uutta. Pari kuukautta kuluu ja ne "uudet vauvelit" on vähän käytettyinä tai jopa käyttämättöminä kirppiskasassa. Jos joku kyseenalaistaa kyseiset kulutustottumukset, tai erehtyy kysymään säästövinkkejä siihen, miten vaikka opiskelijalla on varaa elää leveästi, raikaa vanha tuttu virsi: "Mun raha-asiat ei kuulu tähän blogiin". No ei niin, mutta jos blogin keskeinen sisältö on shoppailussa ja kuluttamisessa (mitä kukaan ei tietenkään myönnä), niin eikö raha ja kuluttaminen ole aika lähellä toisiaan?

Moni varmaan ihmettelee, miksi kukaan ylipäätään haluaisi "julkisesti" kertoa menoistaan blogissaan. Itse halusin tavallaan todistaa itselleni, että mun rahankäytössä ei ole mitään häpeiltävää - enkä edes koe että kukaan tän blogin muutamasta lukijasta saa mitään turhan intiimiä irti musta sen takia, että sattuu tietämään paljon rahaa mulla meni kahvitteluun tai kosmetiikkaan viime kuussa. Oon suoraan sanottuna aika väsynyt siihen, millainen tabu raha on blogeissa. Nuoremmille lukijoille muodostuu vääränlainen kuva siitä, mitä elämä maksaa, ja kuinka paljon on ok kuluttaa. Totta kai, jos fyrkkaa riittää, on ihminen vapaa ostamaan uuden laukun vaikka joka viikko tai lentämään private jetillä köyhälle paratiisisaarelle pystytettyyn luksushotelliin kerran kuussa. Mutta se ei tarkoita että se on fiksua.

Miten ne omat kulutustottumukset on sitten muuttuneet?

Olen itse ollut aikamoinen keräilijäsielu, ja jossain määrin olen tietty vieläkin. Nuorempana rakastin shoppailua ja joskus tuli tehtyä äkkipikaisiakin hankintoja, jos mieli oli vaikka vähän maassa. Nykyään ymmärrän paremmin, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, tai ettei kuluttaminen itsessään oikeasti tuo parempaa fiilistä. Onnellisuus täytyy löytää muista jutuista. Kuluneen vuoden aikana mulla oli useampi pidempi ajanjakso, jolloin en ostanut yhtikäs mitään "ekstraa", mikä jopa vieraannutti kaupoilla pyörimisestä. En oikeastaan enää edes nauti shoppailusta (paitsi pienissä erissä!), mikä varmaan johtuu osittain myös vaatekaupassa työskentelystä. Varsinkin viikonloput on ostoskeskuksessa ihan hirveitä: kauhea määrä ihmisiä, liikkeiden lattiat täynnä vaatteita, pöydät myllättyinä ja koot kateissa.

Nykyään pyrin ajoittamaan shoppailut tiettyyn ajankohtaan, eli päättämään, että vaatekaappiin tulee lisäyksiä pääsääntöisesti vaikka neljästi vuodessa. Laadin ostoslistoja ja harkitsen haluamiani juttuja. Suhteutan tuotteiden hinnat siihen, montako tuntia mun pitää olla töissä tietyn tavaran saamiseksi, ja miettiä sitten, onko se sen arvoista. Heräteostoksia ja hetken mielijohteitakin tulee harvakseltaan vieläkin, mutta pienissä määrin nekin on okei, kunhan ei tule hukkaostoksia. Lisäksi oon huomannut, että kun vain harvoin käy shoppailemassa, tuntuu satunnaiset täsmäiskut kauppoihin ihan virkistäviltä ja silloin tuntuu tulevan eteen niitä hyviä löytöjä, kun on skarpimpana liikenteessä.

Muissakin menoissa on järkeä tullut vähän päähän - ulkona syömisestä, kahvilassa istuskelusta tai pubeilusta en missään nimessä luopuisi, mutta nyt kun tietää suurinpiirtein kuinka paljon rahaa ne imaisevat, osaa helpommin arvioida montako kertaa kuussa on okei istahtaa Vintage Emporiumin pehmoiseen penkkiin. Kaikenkaikkiaan kulutuslaskenta on saanut harkitsemaan ja karsimaan kaikkea turhaa. Oon myös alkanut siirtää palkasta ylijääneitä summia säästötilille sillä periaatteella, että käyttötilillä on vain se mitä kuukaudessa yleensä menee eikä säästöihin kosketa. Entinen tuhlaaja onkin nyt ylpeä joka kerta, kun saa siirrettyä pienenkin summan säästöihin. Kasvavasta pesämunasta tulee toiveikas olo, kun miettii mitä kaikkea tuo raha voi mulle vaikka yliopiston jälkeen mahdollistaa - ehkä kaukaisen pakomatkan, tai alkupotkun omalle yritykselle. Tai sitten voisin lyhentää opintolainoja heti alkuun...NOT! :D

Näiden mietteiden myötä kulutusasia alkaa olemaan pikkuhiljaa läpi käsitelty - pakko tunnustaa että oon aika onnellinen ettei mun tarvitse postata tänne näitä lokakuun (karseita) kuluja, heh heh. Ajatuksissa olisi vielä lähipäivinä väsätä joku nörttimäinen vuosikatsaus-diagrammi (jos vaan excelin käyttö vielä muistuisi!), eli varautukaa siihen.

Kuulisin mielelläni mietteitä aiheesta kommenttiboksinkin puolella: Listaatteko te ylös menoja? Onko teidän kulutustottumukset muuttuneet viimeaikoina, ja onko omista menoista ylipäätäänsä okei puhua ääneen? Puhuisitko itse blogissa omasta kulutuksesta?

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

look on the bright side.

Puhuin vähän aika sitten syysmasennuksenpoikasesta, jota tunsin. Pakko sanoa, että olen vieläkin vähän alakuloinen. Sään vika se ei nyt ole - täällä on ollut lämpöistä ja ihan kauniitakin päiviä. Mulla on kovaa stressiä koulujutuista tai tarkemmin sanottuna eräästä designprojektista, joka pitäisi olla paketissa ja esittelyvalmiina jo ens viikon tiistaina. Näin lyhyessä projektissa sairasteluni oli aika huono homma, ja tuntuu, etten ole edes päässyt alkuun kun pitäisi olla jo valmista. Lisäksi olen yllättäen ollut vähän kateellinen, että koko muu perheeni lomaili Portugalissa mun ja kaksoisveljeni synttäreiden aikaan. Vaikken ole enää vuosiin ollut perhelomilla, niin jotenkin nyt synttäri-ajankohta + syysmasis sai asian vähän jopa harmittamaan. Varsinkin, kun omat matkailut on tänä vuonna jäänyt vähäisiksi. Täytyy tunnustaa, että olisi ollut kiva olla mukana reissussa.

Olisi kuitenkin väärin väittää, että viimepäivät on ollut ihan silkkaa yrmyilyä. Pakko ihan muistuttaa itselleen, että ei nää mun asiat kovin huonosti loppujen lopuksi ole - mitä nyt oma saamattomuus ja stressi saa aina tuntumaan, ettei mistään tule mitään. Muttei se ole koko totuus. Kun mieltä synkistää pitää muistaa niitä arjen pikku onnen hetkiä, jotka auttaa pitämään ihmisen kasassa. Tällaisia päivänpiristyksiä on viimepäivinä olleet mm:

 
No, jotain hyvääkin viimepäivissä :) Koitan päästä vähän iloisempiin tunnelmiin lähipäivinä, toivottavasti tämä angstisuus ei tartu muihin. Onneksi tiistaina se raastava design proggis jää taakse, joskin tulen nolaamaan itseni aivan täysin kun työt pitää esitellä alan tyypeille. Ei morjens, miksi juuri nyt? Tosin mut tuntien, kun yksi stressitekijä poistuu, toinen tulee salamana tilalle. Toivotaan, että kuitenkin helpottaa.

Oon nyt myös päättänyt, että ellei mun pomot saa mun päätä kääntymään ja revi mulle jostain maagisesti joululomaa, niin tuun jättämään työni jossain vaiheessa joulukuuta. Tiedän, että moni opiskelija paiskoo töitä onnistuneesti koulun ohella, mutta mulle se on liikaa, varsinkin kun käy tämmöistä kurssia, jossa on pakko antautua omalle työlleen suurinpiirtein kaikella vapaa-ajallaan. Mulle myös vapaa-aika on tärkeetä, enkä pysty hengittämään jos en saa välillä viettää iltaa jätskikipon ja leffan kera tehden ei-yhtikäs-mitään. Kesällä valmistuttuani löydän ihan varmasti toisen kauppatyön jos taas haluan, ja silloinhan mun on mahdollisuus hakea myös ns. oikeita alan hommia. Toisaalta oon nyt säästellyt rahaa siihen malliin, ettei pieni karkumatka jonnekin kauas haittaisi heti koulun loputtua ;) Heh, tosta ajatuksesta tuli muuten heti vähän virkeämpi fiilis!

Nyt painun laittamaan tomaatti-pinaatti-ricotta raviolit kiehumaan (hyvä ruoka, parempi...) ja sitten aion haastaa itseni työn pariin loppuillaksi. Jos jostain tulee parempi fiilis, niin siitä, kun saa selätettyä oman saamattomuutensa. Toivotaan, että myös saan.

maanantai 21. lokakuuta 2013

I heart the 90's

Mun kaveri pitää vajaan parin viikon päästä synttäribileet, joissa teemana on "80's vs. 90's halloween party". Tuon Halloween aspektin muuhun teemaan yhdistämisestä en ole vielä ihan varma, mutta valinta vuosikymmenten välillä kävi kyllä helposti: ysäriä päälle tietenkin.

90 -luvun tyyli on mulle kyseisen vuosikymmenen lapsena rakas, niin ihanissa kuin kamalissakin puolissaan. Tämän olen tosin kunnolla tajunnut vasta viime vuosina. Tupsahdettuani maailmaan vuonna 1991 olin itse tietty aikanaan niin pieni, etten omakohtaisesti kokenut ysärimuotia kuin lastenvaatteiden muodossa. Kelly Kapowskin keikkuessa TV:ssä hengailin itse vielä potkupuvuissa, täysin tiedottomana ympärilläni vellovasta populaarikulttuurista tai muodista. Loppuvuosikymmenestä alkaa onneksi olemaan jo selkeämpiä tyyli-muistoja, vaikka ikävä kyllä mun on pakko tunnustaa, ettei mulla ikinä ollut niitä jokatytön megamakeita paksupohjaisia lenkkareita, joita yritin moneen otteeseen ruinata vanhemmilta. Oli kuulemma liian vaaralliset! Ottaisin nyt teemabileitä varten vahingon takaisin, mikäli kengillä olisi pikkasen vähemmän hintaa kuin vaatimattomat 150 puntaa...

Mulle ysärityyleistä tulee ensin mieleen Spaissareiden vauhdittama Cool Britannia, seiskarituulahduksinen hippi-tyyli, grunge, hiphop-kuteet lahkeista aukeavine verkkareineen, preppy Glueless -tyyli, mitänäitänyton... Tein lempparitrendeistäni kollaasin:

 
Kuvat: Grazia Daily, Dr. Martens, Ebay, District MTV, Etsy, Glamour, Asos Marketplace

Osa näistä on muodissa tänäkin sesonkina (ruutu-kuosi), toiset taas ikuisia lemppareita (Docsit). Farkkukankaiset Britney Spears -nimeä kantavat hatut ja muovi-chokerit (tai tatuointikorut mitkä lienee, en muista enää miksi noita kutsuttiin?) sen sijaan herättänee useimmissa lähinnä oksennusrefleksin. Itse tosin leikittelen nyt ajatuksella tuon kaulakorun uudelleen käyttöönotosta, koska mulla sattuu sellainen olemaan - älkää kysykö. Onhan se aivan kamala. Mutta samaan aikaan jotenkin retrolla tavalla siisti :p

Bileisiin ajattelin pukeutua ehkä vähän spaissarityyliin ja heittää naamaan astetta rajumman meikin tuohon halloween teemaan sopien. Riivattu baby spice o__O ?

Mitä mieltä siellä ollaan? Niin ja lontoolaiset, mikäli nämä kyseiset kasari/ysäribileet kiinnostaa, niin täällä lisää infoa pippaloista!!

torstai 17. lokakuuta 2013

22

Tänä aamuna heräsin 22 -vuotiaana. Tuntui samalta, kun herätessäni 18 tai 20 vuotiaana - eli ei oikein miltään :D Näytän vieläkin keskiverto 18 -vuotiaalta, naamassa on näppyjä, puhelin on pinkki, selässä on reppu ja jalassa on samat kengät kuin alle kouluikäisenä - forever young vaikka väkisin.

Heräsin aamulla Crawleystä Ryanin työsuhdehotellista (vitsi tulee kauhean aikuinen olo näistä hotellivierailuista), oltiin nimittäin aiempana iltana juhlistettu mun synttäreitä jo vähän etukäteen Crawleyssä yhdessä kivassa meksikolaisessa ravintolassa. Paikka (ruoka+tunnelma) oli loistava, vaikka muutenhan tuo kaupunki ei järin viehättävä ole... Tänään junailin takaisin Lontooseen ja suoraan luennolle, jonka jälkeen hipsittiin tyttöjen kanssa synttärilounaalle Dishoom -nimiseen tällä hetkellä tosi trendikkääseen Intialaiseen Shoreditchissä. Mun kämppis on siellä töissä eli saatiin safkat puoleen hintaan. Nyt maha tuntuu turvonneen kunnon palloksi kaikesta ihanasta ruoasta! Synttärilahjaksi muutama lisäkilo.

Illalla Ryanin tultua kotiin kotiin iskeydytään varmaan vain johonkin tunnelmalliseen lähipubiin kera viinipullon ja ollaan rennosti. Mä en oo suunnitellut sen kummempia juhlintoja illalle, enkä kaipaa tähän hetkeen oikeen mitään tämän erityisempää - viikonloppuna ehkä sitten. Tää on tämmöinen sivistynyt synttäripäivä, hehheh. Sain tosin aivan parhaan synttärilahjan Ryanilta, nimittäin lentoliput joululomalle...olenkin jo maininnut aiemmin, minne oli suunnitelmissa palata:




Happy birthday to me ;) Lennetään Irlantiin 22. joulukuuta ja vietetään joulua Ryanin perheen luona Dublinin lieppeillä, pikkukylässä Greystonessa. Välipäivinä käydään Iso-Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa, ja uutta vuotta juhlitaan Dublinin pubeissa ja baareissa - joissa tulee varmaan muutenkin vierähtämään tovi :p Vuoden ensimmäisen päivän iltana lennetään takaisin Lontooseen.

Vaikka joululomaa ennen on hitosti töitä paiskittavana, on tästä jo niin innoissani, etten oikein tiedä miten päin olla! Irlannissahan me käytiin jo alkuvuodesta (postauksen kuvat reissulta), ja tykkäsin maasta ja Dublinista hirmuisesti. Irlantilaiset on jotenkin tosi lämmintä porukkaa ja oon oikeastaan aika innoissani ensimmäisestä perinteisestä joulusta pariin vuoteen - viime joulut Intiassa ja Albaniassa oli huippuja nekin, mutta on myös kiva saada istahtaa vaihteeksi kunnon joulupöytään ja vaihtaa muutama lahja 8)

Sellainen juttu vaan, että lomaa en ole vielä saanut töistä :D Joka toinen päivä päätän, että jätän työn joulun alla ja keskityn vain kouluun, joka toinen päivä taas oon sitä mieltä, että haluan ehdottomasti jatkaa. Ehkä teen päätöksen sen mukaan, heruuko tota joululomaa...

tiistai 15. lokakuuta 2013

Syyskuun kulut + uutta vaatekaapissa

Nyt ulos vihdoin se viimeinen kulupostaus, eli syyskuun kulut puolikuukautta myöhässä. Oon aika ylpeä että oon jaksanut ynnäillä kulujani jo kokonaisen vuoden ajan, koska yleensä tämmöset järkipohjaiset ideat kaatuu mulla maksimissaan pariin viikkoon päivään :p Syyskuussa rahaa meni:

Ruoka: 81,80
Ulkona syöminen+kahvilat: 27,05
Juhliminen: 9,50
Sähkö+kaasu+vesi: 20,00
Puhelin: 6,50
Netti: 4,50
Bussit+metrot: 14,10
Shoppailu: 59,90
Kosmetiikka+hygienia: 19,66
Muut: 2,60


Yhteensä 245,61 puntaa. Vilautetaan myös tuttuun tapaan mitä kaikkea on tullut ostettua viime aikoina - aika paljon tosiaan uusia hankintoja, joskaan kaikki nämä ei ole syyskuulta, vaan osa on lokakuun puolella ostettu. Aloitetaan alelöydöillä:

 
Viiden punnan printattu toppi + midihame yhdistelmä. Aika villi, en oo vielä ihan varma että miten pystyn pyöräilemään ton hameen kanssa... Pinkki pipo oli alennuksessa sekin, kolme puntaa.
 
 
Ja lisää pinkkiä :D Vähän aikaa sitten sanoin, että vaaleahiuksisen ei helposti tule iskettyä pinkkiä suuremmissa määrin päälle, mutta sitten ostin kirkkaan pinkit tartan -ruutuiset housut ja olenkin viilettänyt suurimman osan viimepäivistä puolipinkkinä. Perusharmaa t-paita on myös uusi, kuten myös viereisen kuvan upea meriprinttinen pusero. Rakastan tuota printtiä ja itseasiassa tuon värimaailma on pelottavan samanlainen mun keväällä tekemien omien printtien kanssa!
 
 
Haalean laventelin värinen huulipuna sekä avoselkäinen pikkumusta, kuvassa 2 punnan pallopaidan kanssa sekä mustan pallojakun kanssa, uusia kaikki (voisi pyyhkiä lähiaikoina pölyt tosta peilistä...)

Käytännöllisin löytö on kuitenkin tämä:
 

Täydellinen (kamera)laukku TK Maxxista, joka on eräänlainen alennusvaate-ketju täällä Briteissä. Olinkin tosi iloinen kun löysin kerrankin tämmöisestä paikasta jotakin jo kauan tarvitsemaani: mustan, simppelin mutta hyvännäköisen olkalaukun, joka on sopivan pieni iltamenoihin, mutta sopivan tilava päivälaukuksi, eli toisinsanoen tarpeeksi tilava mun kömpelön malliselle järkkärille, jota kannan aina mukana. Tämä on pienisuuri tilaihme, ja aivan suloinen ilmestys mielestäni. Sopii varmasti ihan mihin vain! 14 pounds well spent.

Olin just toteamassa, että seuraavan kerran kaupoille en eksy ennen joulukuuta, mutta sitten muistin - en oo vieläkään löytänyt yhtään uutta huivia, vaikka ne oli melkein tärkeimpänä listalla.... Voihan nyt nenä.

perjantai 11. lokakuuta 2013

hello darkness my old friend.

Syksy alkoi Lontoossa pehmeästi. Oli 18-20 asteen optimaalisia "syyspäiviä", takkia ei tarvittu, koulu alkoi muutamalla inspiroivalla alku-luennolla enkä töissäkään käynyt viikkoon kun keskityin hengailemaan ympäri kyliä mun kaverin kanssa. Tuli päivitettyä syys-garderoobia kivoilla jutuilla ja ajateltua höyryävän kaakaon ääressä, että tämähän on ihan jees. Hyytävä eilinen oli palautus todellisuuteen, taisimpa siinä jäätävän myrskytuulen iskiessä päin pläsiä jossain vaiheessa huutaa keskellä katua että "I HATE AUTUMN!!!!" :D Kaverit vain hymähteli.

 
Muhun on viimepäivinä iskenyt perinteinen syysflunssa, joka oli eilen jo päässyt täyteen swingiin. Silti oli pakko lähteä kouluun ja sieltä vielä seitsemäksi tunniksi töihinkin, koska en viitsinyt enää samana päivänä soittaa ja kertoa olevani kipeä. Ulkona asteet olikin tippuneet lähemmäs kymppiä, mikä yhdistettynä siihen navakkaan tuuleen suoraan Siperiasta, tuntui kyllä todella kylmältä. Suomessa tuli aikanaan huideltua pikkupakkasillakin ihan tyytyväisenä, mutta tällä saarella kylmyys iskee luihin ja ytimiin jotenkin ihan eri tavalla. Kova vastatuuli on yksi lannistavimmista sääoloista, minä tarvon sateessakin mieluummin, kun tuulen vietävänä heiveröisen runkoni kanssa. Sama pyörän kanssa, vastatuuleen pyöräily on ihan kamalaa, ja ennen kaikkea lannistavaa.
 

No, eilisestä päivästä selvittiin, mutta sillä seurauksella, että nyt makaan kotona vielä kehnommassa kunnossa, ja tämän päivän tärkeä work shoppi yliopistolla jäi väliin :( Ihan parissa päivässä tuntuu se kuuluisa syysmasennus kehkeytyneen ja samalla vähän alkoi taas vähän stressaamaan, no vähän kaikki. Koulu, työt sen ohella, valmistuminen, epävarma tulevaisuus, raha-asiat... Perus yhyy-mäenpärjää-teiniangsti päällä siis. Kaiken lisäksi muistin juuri, että tänään olisi ollut erään mielettömän, kauniin, ja mulle tärkeätäkin tärkeämmän ihmisen 22 -vuotis syntymäpäivä. Olisi ollut, jos olisi saanut mahdollisuuden vielä olla täällä. Surettaa, ja samalla tuntuu tyhmältä itse valittaa jostain flunssasta, vastatuulesta tai tulevaisuuden huolista. Mulla sentään on toistaiseksi tulevaisuus, siitä pitäisi olla onnellinen.
 

Anteeksi hei kaverit angstisesta postauksesta - oon kyllä edelleen sitä mieltä että tästä syksystä/talvesta tulee vielä mieletön, mun nykyinen elämäntilanne on stressistä huolimatta oikeen jees. Toivottavasti tää yhtäkkinen minimasis menee flunssineen ohi yhtä nopsaan kun alkoikin. Sattuipa vielä niinkin, että kuin tilauksesta sain eilen Suomesta ison paketin suklaata, lakuja ja hapankorppua, sekä lämpimät villasukat (kiitos mummi♥). Paketti saapui juuri oikeaan aikaan!


Postauksen kuvat: Stampd 2013 Fall/Winter Editorial by Wish

Tsemppiä kaikille muillekin, joilla on mieli nyt vähän maassa. Kohta kaikki on taas okei :)

torstai 10. lokakuuta 2013

Lontoo, Lontoo

Nyt olis luvassa vielä lisää kuvia kaverini vierailusta täällä meillä :) Sillon aina, kun mulla on täällä vieraita, saa itsekin syyn katsastaa Lontoon upeutta vähän eri näkövinkkelistä kuin yleensä. Tulee käytyä niillä keskustan alueilla, joilla ei omassa arjessa tule usein käytyä. Esimerkiksi Covent Garden ja Southbank kuuluu mun lempparialueisiin Lontoossa, mutta joskus saattaa vierähtää useampikin kuukausi visiittien välissä! Osasyy on se, että ahdistun jo etukäteen turistilaumoista, osa syy taas se, että keskusta tuntuu täältä Itä-Lontoosta katsottuna niin kaukaiselta. Ihan eri maailma se tavallaan onkin "mun Lontooseen" verrattuna, mutta eihän reipas puoli tuntia pyörällä oikeasti pitkä matka ole. Onneksi kavereiden tai perheen täällä vieraillessa tulee aina käytyä myös keskustassa enemmän :) Tässä fotoja:

 
Vietettiin yksi päivä Bricklanella ja Shoreditchissä ja ohjelmaan kuului Spitalfieldsin markkinoilla pyörimistä, 2nd hand shoppailua, uusia katutaide bongailuja sekä maailman paras kaakao + kakkupala mun lempparikahvilassa Vintage Emporiumissa, josta oon kirjoitellut aiemminkin :)
 
 
Jennin ensimmäinen Snog Sohossa & kauniita värejä Southbankilla 8)
 

Meidän keittiössä syntyi ensimmäistä kertaa ikinä pihvejä! Illan menuun kuului bataatti-feta lohkoja, beeffiä kermapippurikastikkeessa ja raikasta salaattia, josta löytyi perusjuttujen lisäksi mm. herneenpalkoja ja pippuri cashew -pähkinöitä. Voi kun voisi syödä näin joka päivä!

 
Viimeisenä aamupäivänä vedettiin kunnon perienglantilainen Sunday Roast Dinner meidän lemppariravintolassa, ihan nurkalla sijaitsevassa Floyd's:issä! Aamun mahdolliset heikot olot huuhdottiin alas Bloody Maryillä ;)
 

Epäkronologisesti vielä pari kuvaa lauantai-illalta, jolloin tehtiin perinteinen Southbankin pubivaellus Embankmentiltä London Bridgelle. Siinä on Lontoota perinteisimmillään - laseissa Pimms'iä ja näköpiirissä Tower Bridge. Jos Lontoon postikortti-nähtävyyksistä pitäisi valita suosikki, se olisi mulle Tower Bridge. Siinä on erityisesti yöaikaan jotenkin pysäyttävää "uniformumaisuutta", ja koska silta on aivan London Bridgen juna-aseman lähellä, Tower Bridge tervehtii mua aina, kun jonkun reissun jälkeen palaan takaisin Lontooseen. Se muistuttaa mua aina tasaisin väliajoin, että vaikka suurimman osan ajastani vietänkin hipsterien keskellä Hackneyssä tai Shoreditchissä, on asuinkaupunkini kuitenkin Lontoo 8) Vaikken täällä halua ikuisesti asua enkä vanheta (hyi asuntojen hinnat!!) niin tässä ja nyt, rakastan tätä paikkaa ihan täysillä.

Kaverit hei, kuka tulee seuraavaksi visiitille?

tiistai 8. lokakuuta 2013

ystäväviikko.

Hei, elossa ollaan! Mun viimepäivät on ollut täynnä yhtä jos toista arjesta poikkeavaa. Meillä oli naiskauneutta täällä vieraana Suomen Oulusta saakka, eli suomea on puhuttu, on shoppailtu ja syöty ulkona päivästä toiseen kera ihanan ystäväni :) Mulla on aina jäätävä ikävä suomen puhumista, joten papatin onnellisena suu vaahdoten kuluneet muutama päivää!

Nyt Jenni on kuitenkin lennellyt takaisin astetta arktisempiin olosuhteisiin (meitä hemmoteltiin täällä viikonloppuna +20 lämpöisillä päivillä) ja mullakin koittaa paluu takaisin arkeen - kouluun ja töihin. Ei haittaa, en valita näistäkään. Rahaa on palanut urakalla ja nyt taas säästellään. Välttelen tietoisesti nettipankkiin kirjautumista, koska mua oikeasti pelottaa nähdä miten paljon rahaa oikeasti paloi. Eniten siihen ulkona syömiseen, mutta myös pubeiluun ja shoppailuun. Tein tosin super mieluisia löytöjä, so no regrets:) Lisätekosyynä mun synttärit on ensi viikolla, eli shoppailut ja kulinaariset nautinnot menee vähän synttärilahjojen piikkiin ;)

Lisää näistä myöhemmin - tähän väliin pari fotoa kuluneilta päiviltä!


Nyt viimeistelen kiireellä kouluhommat päivältä ja suuntaan juna-asemalle. Ryan käy nykyään töissä Crawleyssä, Lontoosta vajaan tunnin junamatkan päässä sijaitsevassa pikkukaupungissa, ja yöpyy 3 yötä viikossa hotellissa. Me oltiin tietty varmoja, ettei yritys halua kustantaa hirveän mukavaa hotellia, mutta hotla osoittautuikin meidänkaltaisille junnuille suorastaan loisteliaaksi lukaaliksi. Kohta junailen siis Crawleyyn hotellivieraaksi ja mikä parasta, saunomaan! Ihana myös päästä nukkumaan täysin putipuhtaisiin lakanoihin ja kylpemään ammeeseen, jonka reunoilla ei ole mustaa homekasvustoa (meidän kylppäri ♥) :D Mulla on kutina, että pikku hotelli-getaway saattaa tulla tarpeeseen, kiireiltä ei varmasti joka viikko, mutta vaikka parin viikon välein - pientä luksusta arkeen ja sitä rataa...

Palaillaan myöhemmin kera kattavamman postauksen! Piis out x

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

viime viikot kuvina

Syyskuu tuli ja meni, mun kesä loppui virallisesti. Ja syksyltä nyt tuolla ulkona näyttääkin, harmaa taivas ja välillä satelee. Mutta vaikka syksy saattaisi säiden puolesta olla synkkä, tulee tästä ihan varmasti jännittävä, hektinen ja mielenkiintoinen loppuvuosi. Koulujutut vaikuttaa ainakin ensialkuun megakiinnostavilta (Pääsin siihen valitsemaani studioon!), ja työntekookin tulee vähän tolkkua: alan tekemään vain kaksipäiväistä työviikkoa. Tänään mun ihana ystävä Suomesta tulee mun luo kylään, ja loppuviikon saan viettää laatuaikaa Jennin kanssa kierrellen mun lempparipaikkoja Lontoossa. Tässä kuussa on myös mun synttärit, ja pian sen jälkeen Lontoo onkin valmis jo jouluun. Mun oma perhe lähtee ilmeisesti Malediiveille jouluksi, eli en tule tänä vuonnakaan Suomeen joulun viettoon. Sen sijaan ideana olisi lähteä Irlantiin jouluksi ja uudeksi vuodeksi 8)

Se lähitulevaisuudesta, nyt vähän vielä syyskuun fiilinkejä muutaman loppukuussa napatun otoksen kera:


Pinkki-liloilla pidennyksillä syntyy hipsteriletit, joilla pääsee harmautta äkkiä pakoon! Viereinen kuva sensijaan oli pakko napata kun katsahdin parvekettamme matkalla kotiin. Luovia pyykinkuivaus ideoita, sukat aidasta läpi ja silleen...


Kävin H&M:ssä ensimmäistä kertaa sitten alkukevään. Henkkamaukasta ei oo tullut viimevuosina ostettuna oikein muuta, kun yksivärisiä perustrikoovaatteita - ne on siellä hyvänmallisia ja edullisia. Pinkki neule oli myös kiva, vaikken sitä ostanutkaan. Muiden mielipiteistä ei pitäisi välittää mutta kyllä te kaikki tiedätte, mikä mielikuva vaaleista hiuksista + pinkistä vaatetuksesta helposti tulee...


Onneksi tän vuosituhannen puolella painetuissa LP:n Suomi-oppaissa on ehkä vähän herkullisemmat kansikuvat.. t. tuohtunut isänmaallinen :p Toinen harminpaikka oli Pisara -conversejen sovittelutuokio. Netissä kengät on niiin upeat, ja kivat vielä kaupan hyllylläkin, mutta jalassa ne näyttikin jotenkin väärältä. Tai ehkä ne sopii vain tummien housujen/sukkahuosujen kanssa.


Mun huoneen uusi lipasto ei oikeastaan ole uusi ollenkaan, se ollaan löydetty lähikadulta parikuukautta sitten ja raahattu kotiin. Täällä Briteissä ihmisillä on tapana "flytipata" eli jättää vanhat huonekalunsa jalkakäytäville roskalavan/kaatopaikan sijaan, jotta joku kys. tavaran tarvitseva voi sen ottaa ja viedä mukanaan. Mm. meidän parvekkeen kaikki tuolit on löydetty kadulta. Tää lipasto oli huippulöytö, koska säilytystilaa tähän huoneeseen kaivattiinkin :)


Toisiksiviimeisen kuvan Look Mum No Hands on mulle uusi tuttavuus, mutta nyt ehdottomasti yksi lempparipaikkojani Lontoossa! Kyseessä on megasymppis fillarikahvila Old Streetillä. Herkkuruokien, smoothieiden ja juomien ohella kahvilassa on ihana fiilis, paikka on koristeltu pyörin ja pyöräilyasustein sekä julistein :) Ens kerralla kehtaan napata ehkä jokusen paremman kuvan :p

Seuraavaksi mun pitäisi siivoilla ja käydä kaupassa, mutta laiskuus...

Ainiin ja viimeinen kulupostaus on kyllä tulossa, lähipäivinä. Se laiskuus...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...