sunnuntai 29. syyskuuta 2013

let's get creative.

Moikka! Täällä ollaan vähän jännän äärellä. Huomenna mulla alkaa viimeinen yliopistovuosi ja Ryanilla on ensimmäinen päivä "oikeissa" töissä, johtotason tehtävässä. Raukan hiukset on leikattu (no, on niillä vieläkin onneksi pituutta), viikset trimmattu ja nyt silitellään kovasti puvun paitaa. Mulla taas on lukuvuoden ensimmäinen luento ja seminaari huomenna business schoolissa. Muakin jännittää. Ei ehkä tuo huominen niin paljoa, mutta design kurssin alku sitten senkin edestä. Viime torstaina oltiin jo design koululla valitsemassa studiota vuoden proggista varten, ja syvästi toivon että myös pääsen valitsemaani studioon. Koska printteihin tahdon erikoistua, tuntui tuo kyseinen printti-studio kaikista omimmalta jutulta! Opiskeluista tulee tänä vuonna varmaan tänne blogiinkin paljon enemmän juttua, joten aiheesta kiinnostuneet pysykää kuullolla :)

On tosiaan aika hirvittävää ajatella, että tässä tää nyt on - vika vuosi koulussa. Pitäisi olla luova, mutta bisnes-älyinen, ahkera, erilailla ajatteleva. Pitäisi saada hyviä arvosanoja, ja silti nauttia vikasta opiskelijavuodesta. Paineet on sata kertaa kovemmat kuin aiemmin, koska tämän vuoden arvosanat suurimmilta osin muodostavat loppuarvosanan. Mulla on lisäksi nyt työkin, toisin kuin aiempina vuosina. Tykkään työpaikastani niin paljon, etten haluaisi jättää duunia, ainakaan ihan vielä. Katsotaan!

Nyt katsastamaan miten ton yhen paidan silittelyt onnistuu - ei ole kuulemma ikinä silittänyt ennen paitaa! :D Meillä oli ainakin yläasteella köksän tunnilla silityskoe, hehe. Enpä oo itsekään sen jälkeen montaa kertaa vaatteita silitellyt.

Kuvitukseksi vielä design -teemaan johdattelevaa kuvamateriaalia mun lempparisivustolta Patternitystä. Vaikka koulun alku jännittääkin, en toisaalta malta odottaa uusien design proggisten kimppuun käymistä ja printtien maailmaan syventymistä 8)


Kaikki kuvat: Patternity.

Luovaa viikon alkua kaikille ♥

tiistai 24. syyskuuta 2013

Shoppailijan kootut perustelut

Jatkuva kuluttaminen ja shoppailu on iso osa tän hetken elämäntapaa, vaikka kaikki me kai sisimmässämme tiedetään, ettei ole kauhean siistiä ostaa uutta ihan koko ajan. Siksi meillä tuntuukin olevan tapana perustella itsellemme, miksi tietyt (useimmat) ostokset on oikeutettuja. Millon löytyy just se kaivattu juttu, on hyvä alennus, tai takana on rankka työviikko, you name it. Itsekin tulee harrastettua kaikenmaailman perusteluja, vaikka ne samat selittelyt helposti nostattaa suupieliä, kun niitä näkyy vaikka blogeissa viljeltävän.. vai kuka muka voi rehellisesti kiistää sanoneensa ainakin muutaman näistä:
Näiden saattelemana voisinkin kertoa vähän lisää niistä eilisen postauksen hempeän vaaleanpunaisista kengistä. Kyseessä on ehdottomasti yksi parhaita löytöjäni pitkiin aikoihin, ja ostos luonnollisesti täyttää jokaisen ylemmän kohdan kriteerit :D Oon tosiaan jo jonkun aikaa katsellut sen tyylisiä paksupohjaisia tennareita(1) ja sovitellut sekä Officen että Vagabondin vastaavia, mutta molemmat jäi hintansa takia ostamatta(6). No nämä löytyi meidän paikallisesta Traidista, (UFF:in tyylinen 2nd hand/hyväntekeväisyyskauppa) Dalstonista, jossa oli kahden punnan päivät. Kaksi puntaa kengistä - edullisemmat kuin halloumi-juusto(2). Ne ovat käytetyt(5) mutta loistavassa kunnossa, ja kenkien tuotto menee hyväntekeväisyyteen(3). Niin ja muistatteko, kun kirjoitin jokin aika sitten kenkien koista ja valittelin, että mulle varmaankin parasta kokoa, 37½:ta harvoin on tarjolla? No nämä, tietenkin ainoat laatuaan koko kaupassa, ovat kuin ovatkin juuri tuon puolikoon kengät(4)! Sattumaa vai kohtaloa, vaiko ehkä vähän molempia :p

Ostopäätös sinetöityi ajatuksella: Siis todellakin ansaitsen uudet kengät, teinhän viimeviikolla monenmonta pitkää vuoroa töissä ja osan niistä vielä kipeänä(7)!

Jep, seliseli :D

maanantai 23. syyskuuta 2013

baby pink


Aiheesta lisää huomenna!

lauantai 21. syyskuuta 2013

Ihana Lontoo

Huomenta! Tsiisus, kyllä se olen minä pystyssä ja suihkunraikkaana klo. 6.54, lauantai-aamuna, vapaa-päivänä. Itsehän en todellakaan ole aamuihminen mutta joskus näinkin. Teki vain mieli herätä! Mutta arvatkaa hei mitä?


Tänään tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun aloin kutsua Lontoota kodikseni.
 
Vuosipäivän kunniaksi ajattelin tehdä pienen listan asioista, joiden takia Lontoo on ollut ihana kaupunki kasvaa aikuiseksi. Tänään siis syrjään kalliit homeiset asunnot, nuoria sortavat työllistymismahdollisuudet ja teennäinen yli-kohteliaisuus, nyt fiilistellään kera muutaman syystunnelmaan johdattelevan kuvan kaikkea sitä, miksi Londres on mieletön kaupunki asua:

♥ Lontoossa ketään ei kiinnosta, kuka olet, miten pukeudut tai mitä aatetta kannatat. Täällä saa olla ihan niin kaheli kuin on, ja silti on varmaa, että seuraavalla kadun kulmalla tulee vastaan vielä kreisimpi tapaus. Lontoossa saa ihan tosissaan olla ihan kaikkea sitä, mitä haluaa.

♥ Minä tahansa iltana voi lähteä ulos. Ei haittaa vaikka on maanantai, jos juhlatuulta löytyy, niin bileet kyllä siellä odottavat ;)

♥ Paitsi bileitä, Lontoo on täynnä historiaa, kulttuuria, musiikkia... Suurin osa museoista on ilmaisia, taidenäyttelyitä on vuoden jokaiselle päivälle ja live-musiikkiakin pääsee kuuntelemaan vaikka jokaisena viikonpäivänä, joko pikkurahalla tai täysin maksutta.


♥ Jostain kuulin, että Lontoossa olisi pinta-alaansa nähden enemmän puisto-alueita, kuin missään muussa suurkaupungissa. En ole yhtään varma, pitääkö väite paikkaansa (varmaan siis ei :p), mutta ihania puistoja täältä kyllä löytyy, monen monta. Molempina täällä asuminani vuosina mulla on ollut puisto ihan kiven heiton päässä, tänä vuonna vielä ihan tässä kotitalon nurkalla. Se on kyllä huippua.

♥ Teki mielesi sitten nepalilaista, meksikolaista katuruokaa, rasvaista yhden punnan kanaa tai ruotsalaista kokeilevaa keittiötä, tästä kaupungista löytyy vaihtoehtoja ja ihan kaikkea on tarjolla (toim huom. suomalaisia erikoisuuksia tosin saa hakea)

♥ Jatkeena edelliseen, täällä ruokakauppojen valikoima on myös tosi jees - halusit sitten italialaista erikoisjuustoa, supertulista vindaloota tai rocky road -juustokakkua suoraan kylmäaltaasta, kaikkea löytyy supermarketeista. Sama varmaan myös muualla Englannissa, mutta lisäksi Lontoossa on monikulttuurisuuden ansiosta joka nurkalla pieniä erikois-supermarketteja ja etnisiä kauppoja, joista löytyy sitten sekin kaikki joka ei kansallisten kauppojen valikoimaan pääse, oli se sitten puolalaiset makkarat tai eksoottiset päiväntasaajan hedelmät...

♥ Lontoossa voi opiskella mitä vain!


♥ Vaikka julkisia ei paljoa enää tule käytettyä, ja vaikka täällä julkinen liikenne on noin päivittäin käytettynä aivan järisyttävän kallista, on silti annettava kiitosta laajalle bussiverkostolle ja undergroundille. Silloin, kun en voi määränpäähäni pyöräillä, on julkisten käyttäminen onneksi megahelppoa. Busseja alejee ympäri ämpäri yöaikaankin, eikä takseja todellakaan tarvita. Doubledeckereiden kakkoskerroksen etupenkki on aina jees, ainakin mun kaltaiselle alati observoivalle tyypille.

♥ Lontoo, erityisesti Itä-Lontoo on täynnä aivan mieletöntä katutaidetta - varmasti yksi maailman parhaita kaupunkeja katutaiteen ihailuun.

♥ Lontoo on myös muodin pääkaupunki! Sen jalkoihin ovat viimevuosina jääneet mm. New York ja Pariisi. Lontoo tunnetaan muodin saralla erityisesti kokeilevasta ilmapiiristään.

♥ Täällä on paljon siistejä markkinoita/toreja (mikä on oikea suomennos market:ille?), joilla on kaikilla aivan omanlaisensa fiilis. Lemppareita mm. Brick Lane, Camden ja Portobello Road yleiseen haahuiluun, Broadway, Netil ja Borough Market katuruokaan, Greenwich market käsitöihin, sekä meidän oma ghetto eli Ridley Road Market vihanneksiin ja hedelmiin. Mitäs muita niitä on? Vinkatkaa!

♥ Vaikka Lontoo ei ehkä olekaan paras kaupunki pyöräilijän (ja ennen kaikkea pyöräilijän turvallisuuden) näkökulmasta, niin oon silti sitä mieltä, että pyöräily Lontoossa on ihanaa. City-fillaroinnista saa ihan omanlaisiaan kiksejä, joita on vaikea edes muille selittää :) Ei ne vaan tajuu!


♥ Lontoo on jättimäinen kaupunki, mutta moni etäisyys on loppupeleissä myös ihan jaloinkin tavoitettavissa. Esimerkiksi suurin osa turistinähtävyyksistä ja keskustan hot spot alueista on helppo kiertää ihan vain jalan. Tää onkin mun mielestä sellainen pienisuuri-suurkaupunki - tai ehkä näkemykseni riippuu vain siitä, että olen parissa vuodessa saanut cityn kesyttymään, eikä se enää tunnukaan niin käsittämättömältä, vaan noh, omalta kaupungilta ;)

♥ Pubikulttuuri. Enough said.

♥ Monikulttuurisuus. Täällä on niin monenlaista tallaajaa, paljon tietenkin tuolta idän ja etelän suunnalta mutta myös kaikkialta muualta. Jokaiselta mantereelta, täällä on jokaista ihonväriä ja aksenttia. Kulttuurierot voi toisinaan aiheittaa väärinkäsityksiä, epäoikeudenmukaisuutta ja muuta skeidaa, mutta musta on silti siistiä asua kaupungissa, jota niin moni erilainen ihminen kutsuu myös kodikseen. Reilu kolmasosa lontoolaisista on alkujaan jostain muualta, ja kaupungissa puhutaan satoja kieliä. Tää on maahanmuuttajien kaupunki, ja olen ihan ylpeänä yksi niistä (miljoonista).

♥ Lontoossa on niin monta erilaista aluetta, fiineistä teenhörppimis naapurustoista rähjäisiin räkälöihin ja luonnollisesti kaikkea siltä väliltä. Jokaiselle mielentilalle on oma alueensa, kauppakatunsa, puistonsa, baarinsa... Joka päivä voi löytää jotakin uutta ja erilaista 8)


Nyt muut lontoolaiset hoi, mitä te rakastatte Lontoossa? Entä täällä lomailleet?

torstai 19. syyskuuta 2013

huivittaa

Kirjoittelin aiemmin kesällä että yks aika merkittävä puute mun vaatekaapissa on huivit. Lontoossa kuitenkin tuuli tuivertaa ja sadettakin tihkuttaa sen verran, että mulle on suoranainen mysteeri, miten en oo aiemmin tajunnut kohentaa mun olematonta huivi-valikoimaa - varsinkin, kun suurista sijoituksista ei nyt puhuta. Tänä syksynä ajattelin siis heittäytyä ihan villiksi ja satsata jopa pariin huiviin, kunhan vaan sopivia osuisi kohdalle! Kreisiä.

Mun ongelma oikeastaan on se, että oon todella nirso mitä huiveihin tulee. Jotain kertoo varmaan se että selasin tässä just useamman nettikaupan huivi-valikoiman läpi enkä löytänyt satojen joukosta kuin pari kivaa. Tarjolla olevat värit ja kuviot ei vaan ikinä natsaa, ja jos natsaa, hintaa on ihan liikaa. Kiikarissa on mulla jotain täntyylistä:


Kuvat: Jigsaw, H&M, Mango. Tausta: Jigsaw & Nasa

Kirkasta neonväristä, just nyt trendikästä tartan ruutua, värikästä printtiä ja kenties jotain pastellisävyin liukuvärjättyä.

Jahti alkaa pian!

tiistai 17. syyskuuta 2013

Bar Chocolat

Ainiin, mullahan on blogi... Hyvin on päässyt unohtumaan, vaikka rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että eipä paljon asiaakaan ole ollut. Oon kyllä luonnostellut muutamaa mielipidepostausta (ikuisuusprojekteja), mutta sellaisia elämää Lontoossa -tyyppisiä juttuja on paha kirjoittaa, kun mitään elämää ei tässä viimeaikoina paljon tunnu olleen :p Käyn töissä (viikon kohokohta: sain yks päivä pitää orientaation uudelle työntekijälle), syön ja katson Suitsia. Oon totaalisen koukuttunut tohon vasta nyt löytämääni tv-sarjaan, jonka kaikki tähänastiset jaksot maratoonasin läpi vajaassa viikossa :D

Nyt mulla on kuitenkin jopa jotain kirjoitettavaa, nimittäin eilisiltana saatiin Ryanin (juu, se on palannut kotiin!) kanssa kokea jotain aika erikoista. Ryan luki joltain nettisivulta aiemmin päivällä, että samana iltana olisi tarjolla maksuton kolmen ruokalajin gourmet -illallinen 30 ensimmäiselle paikallesaapujalle Bar Chocolat -nimisessä pop up-tilassa Covent Gardenissa. Tapahtuma oli Baileysin järjestämä promootio uudelle tuotejulkaisulleen eli kermaliköörin ja belgialaisen suklaan symbioosille, Baileys Chocolat Luxelle. Kokemukseen kuului luonnollisesti myös kyseisen juoman maistelua, kuten myös eri suklaiden maistelua ja ilmainen baari. Meillä ei kauaa nokka tuhissut, vaan hypättiin bussiin kohti Covent Gardenia!

Tila oli viimeisen päälle mietitty; oli kolmen eri taiteilijan installaatiota, hämyisää musiikkia ja fiini baaritila. Huoneessa oli jopa kultainen jättimäinen puu, josta riippui vispilöitä. Illallisen alkaessa meidät kutsuttiin ruokailuhuoneeseen, jossa oli jättimäinen U:n muotoinen ruokapöytä.

 
Ensimmäisen kattauksen aikana olin vielä niin äimänkäkenä etten edes kyennyt ikuistamaan hetkeä. Kattaus tarjoiltiin pienissä lasisissa neliön mallisissa altaissa, jotka olivat täynnä jäähileitä. Jäiden päällä oli erilaisia katkarapuja, lohta ja vihanneksia, sekä megahyvä dippi. Laseihin kaadettiin valkoviiniä.

Toinen kattaus aseteltiin spektaakkelimaisesti suoraan pöytäliinalle; tarjoilijat yksi kerrallaan lisäsivät elementtejä annokseen samalla eri ruoka-aineista kertoillen, niin että lopputulos muistutti enemmänkin taideteosta kuin ruoka-annosta.

 
Toinen ruokalaji in the making. Odotellessa hörpittiin punkkua.
 

Ja koko komeus:


Toisen kattauksen jälkeen noustiin pöydästä ja siirryttiin baarin puolelle maistelemaan illan juomaa, eli sitä suklaa-Baileysiä. Samalla tarjoiltiin jälkiruoka, joka katosi tarjottimilta ennen kuin kuvan ottaminen kävi mielessäkään :D Tarjolla oli ainakin suussasulavia Baileys -tryffeleitä ja suklaa-mokka kakkupalasia, joita olisin voinut napsia parin muunkin edestä :p


Illan juhlakalu. Tämän makuaisteja hivelevän suklaisen juoman kehittäiseen on kuulemma saatu kulumaan kolme vuotta! Ja herkkuahan se oli. Kokemus oli kyllä todellisen onnistunutta markkinointia (suurella budjetilla), ja eiköhän tuo kyseinen pullo tulee eksymään omaan ostoskoriinkin kun se kauppojen hyllyille saapuu...

Iltaa jatkettiin vielä Shoreditchiin, mutta ilo loppui myöhemmin lyhyeen, ja muhun iskeneiden kummallisten oireiden saattelemana lähdettiin kotiin. Tupla-buranalla selvityn yön jälkeen ongelma ei ole vielä kadonnut mihinkään. En ole vielä varma, mikä mussa on tarkalleen vikana, mutta lääkärireissu ja antibiootit taitaa olla edessä. Totta kai kivan päivän pitää aina loppua näin :(

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kuluneen viikon kootut


Viikon ihmetys: Puhelin-riippuvaiset asiakkaat. Siis asiakkaat, jotka ei saa puhelinta korvastaan irti edes asiakaspalvelun ajaksi. Mun mielestä on tosi epäkohteliasta puhua samaan aikaan puhelimeen, kun pyytää myyjältä apua ja olettaa asiakaspalvelua. On vaikeaa yrittää kommunikoida ihmisen kanssa, jonka keskittyminen huitelee jossain siellä minun ja kaverin hyvän jutun välimaastossa - ja on todella rasittavaa. Näitä on ollut jo monta tällä viikolla.

Viikon herkut: Chilihalloumi ja itse tehty pitsa. Halloumi ei ole enää ihan uus juttu mun ruokavaliossa, mutta pitsaa sen sijaan innostuin tekemään ekaa kertaa pariin vuoteen. Pohjalla alusta asti tehty tomaattisose, täytteeksi laitoin chorizoa, kevätsipulia, pesto-nokareita ja ricottaa, sekä päälle tietty juustoa, tässä tapauksessa Suomesta tuotua Oltermannia! Pohja onnistui ihan täydellisesti, kun ennen taikinan liiskaamista pohjustin pellin maissijauhoilla, kuten jossain ruokablogissa neuvottiin. Ja tadaa, taikina ei jämähtänyt peltiin ollenkaan (en käyttänyt leivinpaperia, koska meillä ei kröhöm..ole sellaista) ja koostumuskin oli jotenkin tosi hyvä. Chorizo ja ricotta teki pitsasta megaherkkua, täytyy varmaan tehdä samaa taas tänään :D


Viikon työtarjous: Rooli leffassa. Listasin joskus keväällä itseni työnhaun ahdingossa mitä millekin sivustoille, mm. eräälle casting -välitystoimiston sivustolle jonka kautta roolitetaan mainoksiin ja leffoihin extroja, eli kuvauksissa taustalla vilpottavia henkilöitä ja pieniä sivurooleja. Maanantaina sain sähköpostia välitystoimistolta, että sopisin kuulemma London Fields -nimiseen leffaan jonkun blondin pieneen sivurooliin :D Nooo, jos roolin olisi halunnut, olisi kuvauksiin pitänyt sitoutua kymmeneksi kokonaiseksi päiväksi nyt syyskuussa, ja kun mulla on nyt vakituinen työ ja tulot niin se jäi sitten siihen - ja eiköhän rooliin ole lukusia halukkaita sellaisistakin, jotka oikeasti on kiinnostuneita näyttelemisestä eikä vain punnan kuvat silmissä ilmoittautunut mukaan ;)

Viikon kauneuskokeilu: Kookosöljy. Mun väliaikaiskämppis muutti tällä viikolla pois ja jätti jälkeensä puolitoista purkkia kookosöljyä (joka ei tosin huoneenlämpöisenä ole lainkaan öljymäistä vaan valkoista vähänkuin hiusvahan näköistä tavaraa). Itselleni tää oli ainakin ihan uusi tuttavuus, joten käännyin Googlen puoleen miettiessäni että mitä sillä voisi tehdä. Kävi ilmi, että kookosöljyä voi käyttää hiustenhoidossa, ns. hoitoaineena. Öljy on tehokas kosteuttaja latvoille, ja sillä on monen mielestä päänahkaan hierottaessa jopa hiusten kasvua stimuloiva ja tuuheuttava vaikutus! Mullahan on tosiaan hiusten terveys-kuuri taas menossa, eli aion ehdottomasti koittaa myös josko kookosöljy toisi hiuksiin eloa ja vahvuutta. Lisäksi olen lukenut samantapaisen Risiiniöljyn tuuheuttavasta vaikutuksesta, eli se on kokeilulistalla heti tämän jälkeen. Humpuukiako? Ehkä. Mutta ainakaan luonnollisemmalla aineella ei hiuksiaan voi hoivata!


Viikon tunnustus: Alesortuminen Oh My Love -nettikaupassa. Kuten oon aiemmin sanonut, en varsinaisesti tykkää shoppailla vaatteita netistä, mutta kun siistin näköisiä juttuja lykätään eteen viiden punnan alehinnoilla, sekä sivusto mainostaa -20% opiskelija alennusta, voidaan puhua jo ihan hyvästä diilistä :p Vielä parempaa on se, että merkin vaatteet on suunniteltu ja valmistettu täällä Lontoossa - eli pienillä aasialaisilla kätösillä ei pitäisi olla mitään tekemistä vaatteiden kanssa! Mun postiluukkua kohti on nyt siis matkalla viisi vaatekappaletta puljusta yhteishintaan &postikuluineen 36 puntaa - löysin tuossa aiemmassa syys-asuste postauksessa peräänkuuluttamani pipon, pari toivottavasti sekä arkeen että juhlaan sopivaa mekkoa sekä pari villiä korttia. Nyt jännittää, onko koot sopivia 8)

Viikon aww: Rakkaus-lukot Shoreditchin Boxparkin vieressä. Ihanan epäromanttinen paikka :3


Kivaa sunnuntain jatkoa!

lauantai 7. syyskuuta 2013

fall accessories

Ens kuun alussa mun rakas ystävä tulee tänne mun luo (ja ensimmäistä kertaa Lontooseen!), ja ensimmäinen kommentti lentojen oston jälkeen tais olla "Mennään sit shoppailemaan" :D Lokakuulle minäkin kaavailen siis shoppailubudjettia, onhan se mun synttärikuu, ja lokakuu täydentää sattumoisin myös kokonaisen vuoden kulutustarkkailua - sitä saanee jo vähän juhlistaakin. En kuitenkaan halua että homma menee ihan kreisiksi (hukkaostoksia ei saa tulla) ja siksi oonkin alkanut laatimaan jo vähän alustavia ideoita kaikesta mitä tarvitsisin/haluaisin, niin että shoppailumaratonin alkaessa oon jo jyvällä siitä, mitä lähden etsimään.

Tässä alkuun himoitsemiani asustepuolen juttuja. Erityisesti pipo ja huivi ovat ostoslistalla, ja plato-tennarit kovassa harkinnassa - noi Marimekon & Conversen yhteistyössä syntyneet pisara-tossut on aivan megahienot!!

Kuvat: Oh My Love, Topman, Marimekko, Matchesfashion, Whistles, ZeroUV

EI tylsälle ja maanläheiselle syksylle/talvelle, KYLLÄ väreille, kuvioille, leikkisyydelle. Millainen syksy teille tulee?

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Elokuun kulut & miten kävi 200 punnan haasteen kanssa?

Moi ja hyvää syyskuuta! En tiedä kuinka syksyiseltä Suomessa näyttää, mutta Lontoossa ollaan päivisin vielä lähellä hellelukemia, eli kovin syssyinen olo ei ole päässyt tulemaan. Mulla on vielä tasan kuukausi lomaa, mutta pikku hiljaa alkaa paniikki nousemaan kesän lopusta. Kesän loppu tarkoittaa mulle viimeisen yliopistovuoden alkua (no, toistaiseksi ainakin), ja opiskeluihin valmistautuminen on tottapuhuen jäänyt työnteon jalkoihin. Tässä kuussa on siis oikeesti pakko tsempata :p

Sanotaan nyt kuitenkin elokuulle heipat kera kuukauden kulupostauksen. Niin ja muistatteko kun asetin elokuun alussa itselleni 200 punnan haasteen? Here goes,

Kulut Briteissä (valuuttana punta):
 
Ruoka: 63,47
Ulkona syöminen: 12,75
Juhlinnat + terassit: 36,49
Sähkö: 5,00
Puhelin: 6,50
Netti: 4,50
Bussit + metrot: 5,25
Kosmetiikka: 5,99
Terveys + vitamiinit: 14,65
Muut: 4,00

Kulut Suomessa (valuuttana euro):

Ravintola/ulkona syöminen: 22,00
Kahvittelu: 2,50
Bussit Nurmijärvi-Helsinki-Nurmijärvi: 16,40
Herkut: 5,30

46,20 euroa = ~40 puntaa.

Yhteensä 198,60 puntaa.

Ennätys tehty. Parissa sadassa pysyminen tuotti kyllä vaikeuksia, ja täytyy myöntää, että loppukuusta tuli kieltäydyttyä parista bile-illasta jotta tavoitteessa pysyttäisiin - mutta näin myöhemmin ajateltuna hyvä niin :) Mun mielestä oli oikeastaan tosi mielenkiintoista testata tällaista tiukkaa kulutusrajoitetta. Saatanhan joskus löytää itseni rahatilanteesta, jolloin mulla ei oikeasti ole rahaa tiettyä summaa enempää, ja sillä on vain selviydyttävä. Varsinkin, kun on tämmösen huuhaa-taide-alan opiskelija ;) Valmistaudun ehkä alitajuntaisesti epävakaaseen tulevaisuuteen, heh.

Mun kuukauden ainoa ostos oli lila huulipuna Sleekiltä.








Miksikö? No miksi ei.

Lisäksi valmistauduin jo vähän syksyyn ja santsasin vitamiineja+rautaa ja pari ravintolisää riittämään koko talveksi. Päätin nimittäin taas about kymmenettä kertaa aloittaa vitamiini-lisäravinto-kuurin mun hiuksille siinä toivossa, että tälle mun elottomalle hiirenhännälle tapahtuisi jotakin positiivista... Tästä vaikka lisää myöhemmin.

Nyt käyntiin syyskuun kulutuslaskelmat, jotka tuleekin täydentämään kokonaisen vuoden kulutuskirjausta! Näinpä kuukauden päästä nähdään myös viimeinen kuukauden kulut -postaus täällä blogissa, vaikka menojen ylöskirjaaminen itselleni jää ehdottomasti tavaksi. Ens kuussa voin myös vihdoin laskeskella pelottavia yhteissummia - esimerkiksi selvittää parilla plussalaskulla, paljonko sitä rahaa meni vuoden aikana vaikka ulkona syömiseen tai juhlimiseen, tai kuinka suuri prosentti vuokrani on kokonaiskulutuksestani. Kyllä, me ollaan jännän äärellä :D
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...