tiistai 27. elokuuta 2013

Kuuntele. Kuuletko?

Suosittelen kaikkia katsomaan allaolevan, Ylen viime vuonna tekemän videon. Todella kauniisti toteutettu, ja paljon asiaa! Tulee pakostikin mieleen vuosi sitten kirjoittamani postaus - tämä näin. Voi kunpa aina muistaisi toteuttaa omaa onneaan, eikä vain kärvistellä päivästä toiseen. Olisi luottavaisempi ja rohkeampi, ja vähemmän pelokas suurta maailmaa, epäonnistumista tai sitä, että unelman saavuttamiseen menee kauan aikaa. Tästä elämästä voi ottaa niin paljon irti - enemmän kaiken aikaa. Näin on helppo sanoa, mutta se ainakin tekojen osalta itselläni välillä unohtuu. Siksi on ihanaa, että tällaisia videoita tehdään. Muistuttamaan, inspiroimaan, ja herättämään siihen, kuinka siistiä juttua me saadaan täällä tehdä - ihan ihka omaa tarinaamme maapallolla!
 


"Toiset uskovat omistavansa jotain, jotkut paljonkin. Mutta maailma,se kuuluu elämänhaluisille. Ja tulevaisuus - se kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen. Eikä kauneudesta voi saada kyllikseen. Ahmi siis elämää, sillä siinä kohtuus on ehdottomasti liian vähän."

Kivaa mid-weekkiä kaikille

maanantai 26. elokuuta 2013

kenkäinnostumista

Nyt olis luvassa pientä kenkäintoilua, pitkästä aikaa :p Olen suuri kenkähysteerikko ja vaikka kuluneen vuoden säästölinjan takia uusista kengistä onkin tullut vähemmän haaveiltua, niin ei hätää, ei ne rakkaudentunteet ole minnekään kadonneet. Törmäsin toissapäivänä siisteihin kenkiin ja  virkistävän laajaan kokovalikoimaan sen verran yllättävältä taholta, että on paivan pakko kirjoittaa tästä :p Vai soittaako Clarks kenenkään kelloja?

Clarks on brittiläinen kenkämerkki, tunnettu täällä lähinnä mummokengistään, työkengistään, ja kengistään lapsille. Clarksin ikkunan ohi voi munkin kaltainen kenkäfanaatikko kävellä kylmästi ohi, koska valikoima yleensä koostuu lähinnä mustista ja ruskeista terveyskengistä - tai siltä on ainakin tuntunut. Nyt sattumalta päädyin erään linkin kautta puljun nettisivuille, ja leuka loksahti varmaan lattiaan saakka. Okei, ei se valikoima vieläkään mitään Zaran kengille mahda, ja kyllä ne terveyskengätkin sieltä vielä löytyy, mutta merkittävää kehitystä on ehdottomasti tapahtunut - Clarksin mallistoissa oli oikeasti siistejä popoja. Bongasin heti muutamat varteenotettavat syyskenkävaihtoehdot, ja erityisesti iskin silmäni näihin simppelin nilkkureihin:
Kuva: kengät Clarks, tausta Nasan Earth as Art -kirjasta.

Ihanat sekä käärmeen-nahkakuosissa että poninkarvassa! Nahkaa molemmat. Täällä Englannissa on tosin edullisemmatkin kengät usein nahkaa, siinä missä Suomessa muistan aikanaan katselleeni jotain melkein satasen tekonahkakenkiä Biancossa... Toivottavasti näin ei ole enää! Kengissä tykkään myös siitä, ettei niissä ole näkyvää platoa, joka tuo muuten arkisiin kenkiin siroutta. Kaiken kruunaa vielä tyylikäs vetskari.

Paras huomio liittyy kuitenkin kenkien kokoihin ja kokovalikoimaan.

Mun jalka on "reiluhko" 37. Tää tarkoittaa sitä, että paras koko mulle yleensä on se 37, epäillessä kokeilen sitten aina 38. Näitten ero on usein just sellainen, että 37 on "just sopiva", ja 38 vähän hölskyy jo jalassa - mutta jokainen tietää, että ne "just sopivat" kengät saattaakin tuntua ikävän ahtailta pitkän päivän jälkeen kun jalat on turvonneet ja väsyt (varsinkin kun omistaa pulskat verisuonet, heh). Yhtä kamalaa on tietty myös se, jos kengät ei pysy kunnolla tai hölskyy jalassa, eli isompi vaihtoehtokaan ei usein ole hyvä ratkaisu. Sitten kun tällä mun jalalla on vielä leveyttäkin vähän normaalia enemmän, voisi kokojen välimuoto tai leveälestinen vaihtoehto oikeastaan olla paras. Mutta kun sellaisia ei yleensä ole tarjolla.

Siksi innostuinkin Clarksin nämä kenkulat nähtyäni, sillä mallia on tarjolla joka koossa ja jokaikisessä välikoossa! Ja kaiken lisäksi, kengän saa valita joko normaalilla tai leveällä lestillä. Melkoisen varmaa siis on, että täydellinen koko löytyisi ihan jokaiselle jalalle! Ymmärrän, että vain kenkiin erikoistunut liike voi valmistaa jokaista eri välikokoa ja lestimallia, mutta silti täytyy sanoa, että voi kunpa näin olisi kaikkialla! 8) Kuvitelkaa, aina löytyisi täydellinen koko, eikä ikinä pitäisi tehdä kompromissia. Harvoilla meillä kuitenkaan on juuri tietyn kokonumeron mukainen, kapealestinen jalka.

Nyt kun vielä saataisiin Clarksille muutama vastavalmistunutta lahjakasta kenkäsuunnittelijaa kääntämään merkki mummostatuksesta vähän innovatiivisemmaksi brändiksi... Sitä kovasti odotellessa ;) 

lauantai 24. elokuuta 2013

sweet little tattoos.

Kesäaikaan tekee aina saman huomion: Ihmisillä on ihan hemmetin rumia tatuointeja! Think tribaalit, kinkkikirjaimet, tulenlieskat ja pääkallo kaikki samassa kädessä :D Eiii...

Ennen kun saan syytteet niskaan kukkakeppimummeliudesta, niin kerrotaan, että kyllä minäkin tykkään tatuoinneista. Miksei suuremmistakin, jos ne on hyvännäköisiä ja kantajalleen sopivia, mutta eniten tykkään mustavalkoisista, pienistä, ja herkistä tatuoinneista. Sanoista ja pienistä teksteistä, sekä symboleista ja yksinkertaisista kuvista, joilla on merkitys. Ei sen tarvitse olla mitään elämäämullistavaa symboliikkaa, mutta tarina ja ajatus kuitenkin. Lisäksi plussaa on se, jos kuva on uniikki, muttei sen välttämättä tarvitse olla.

Muutamia tatuointeja, joista tykkään.


Kaikki kuvat täältä.

Vaikka esteettisyys on toki tärkeää, on mulle tärkeintä, että jos ihooni jotakin kaiverrutan, se merkitsee mulle jotain. Mun ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut oma tatuointini kuvastaa mulle mun elämän suurta muutosvaihetta kesällä 2011, ja rakastan sitä syvästi. Se on kaunis ja (haluan uskoa, että) uniikki, ja täynnä muistoja! Mua aina hymyilyttää, kun muistelen päivää, jolloin tatuointi tehtiin - yksi hauskimpia päiviä kesänäni Pariisissa :) Uskon myös, että kun tatuointi kuvastaa tietyn aikakauden onnea, merkittävää elämänvaihetta tai jotakin itselle tärkeetä juttua, ei se ikinä voi alkaa kaduttamaan.

Ja ei, vaikka postauksesta voisi niin päätellä, mulla ei ole "tatuointikuume". Kuten ensimmäisenikin, seuraavan tatuointini otan silloin, kun oikea hetki koittaa (viime kerralla idea tippui silmieni eteen Pariisin keskustan yökerhossa joratessa :D). Sinä hetkenä kun tiedän varmasti mitä haluan, ja mitä se mulle merkitsee. Se voi olla ensi vuonna tai ei koskaan :)
 

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Helsinki snapshots

Mulla ei Suomessa ollessani ollut paria tuntia enempää Helsinki-aikaa, enkä siis ehtinyt kuin pyöriä vähän ympäri keskustaa. Mutta sentään ylipäätänsä ehdin :) Tänä vuonna kävin peräti kolme kertaa Suomessa, mutta jokainen näistä oli vain n. viikonlopun mittainen pyrähdys, ja täyttä ympäriinsä juoksemista ja kaverien/sukulaisten näkemistä. Oli ihan kiva viettää nyt edes yksi ilta siis vain kierrellen ja katsellen mun lempparikaupungissa Suomessa. Olen aina tykännyt Helsingistä valtavasti ja se oli lukuisten Nurmijärvi-vuosien ajan se vähän jännittävä, "suuri" kaupunki jonne aina välillä karata. Shoppailu Forumissa ja leffa Tennispalatsin ykkössalissa oli 15v. Eerikan mielestä parasta ikinä :D Mielikuvat suuresta ja jännittävästä on ehkä vuosien saatossa muuttunut, mutta ihana, kotoisa ja kaunis se Helsinki joka tapauksessa on vieläkin. Varsinkin, kun sää hellii, eikä ole kiire minnekään!

Tässä muutamia Helsinki-illan fiiliksiä.

 
Helsingin ehkä ainoat jellyshoet ja kliseinen stadispotti nro. 1 - tuomiokirkon portaat. Jotain niissä vaan on, kerta toisensa jälkeen. Ja kaikki helsinkiläiset pudistelee päitään :D
 

Tiedän, että keskustassa olin vähän väärillä kulmilla, mutta huomio kuitenkin; ei katutaidetta missään. Tää vandalisoitu muumipeikko muistaakseni iso-roballa oli ainut näkemäni, katutaidetta edes kaukaisesti muistuttava teos. Seuraavalla Suomi-visiitillä aion tehdä pientä taustatutkimusta, ja tähyillä kunnon apajia ihan ajan kanssa. Missäs niitä on?


Graffiti-lipasto ♥_____♥


Mua ilahdutti myös huomata (uudestaan), että Helsinkihän on täynnä niin kauniita pyöriä. Ja vähän huvitti huomata, ettei Suomen pääkaupungissa vieläkään polkupyöriä lukita takarengasta lukuunottamatta! Lontoo on kyllä siitä surullinen paikka, että pyörät pitää köyttää jättimäisillä lukoilla kiinni tolppiin, ja siltikin niitä katoilee jatkuvasti. Tai mitä tahansa pyöränosia, jotka vaan saa irti; satula, renkaat... Suomessa vielä toistaiseksi pyöränomistajien luottamuksesta päätelle lienee asiat toisin, ja toivottavasti pysyykin!

Nyt mä olen kuitenkin takaisin täällä pyörävarkaiden kaupungissa, omassa pehmoisessa pedissä kera kohentuneen suklaa, reissumies ja aurajuusto-tilanteen. Illalla kutsuu taas työt.

So long Helsinki, Nurmijärvi ja Suomi! Kunnes tavataan jälleen.

tiistai 20. elokuuta 2013

ajattelin vain tulla kertomaan, että

Olen kotona. Suomessa oli kivaa. Unta olis tosin voinu saada viikonlopussa enemmänkin, mutta ainakin tuli aika käytettyä tehokkaasti. Ensimmäisenä iltana Helsingissä vielä muistin ottaa muutama kuvaakin, mutta niitä lukuunottamatta kameralle tallettui näköjään vain pari hassua otosta bussin ikkunasta napatusta maalaismaisemasta pimm's -kulhoon ja lähtöaamun auringonnousuun. Tässä siis bussimatkan maalaismaisemaa, pimm's -kulho ja lähtöaamun auringonnousu :D


Ja vielä kätevästi Helsinki-Vantaan kentän vessassa napattu otos mun lentoaamun koko viikonlopun päällä olleesta uniformusta.

 
Ai miten niin ei joka päivä voi käyttää samoja vaatteita, vaikka kaapit pursuilee kaikenlaista.. Arvatenkin mun vaatekaappiremontti on vielä kesken - tosin tällä viikolla ajattelin saada jotain jo aikaankin. Vihdoin.

Huomenna luvassa Helsinkifiilinkejä!!

perjantai 16. elokuuta 2013

Kotimaa

Heipp, mä olen Suomessa! Varoitus etukäteen, kirjoitan tätä ipadilla - syytän siis sitä jos tähän tulee hirveästi kirjoitusvirheitä!

Viikonlopun mittainen visiitti on alkanut mukavissa merkeissä, istahdin tänään ah niin nostalgiseen Nurmijärvi-Kamppi bussiin ja köröttelin maalaismaisemaa ihmeissäni tapittaen keskustaan. Harmi vaan että Klaukkalan kohdalla eteeni istui kaksi kovaäänistä teiniä, ja loppumatkan sainkin kuunnella kehuskelua siitä kuinka paljon viinaa neidit vetää tai pohdiskelua miksi toisen keskiarvo koulussa oli tippunut ysistä kutoseen vuoden aikana. Jepulis.

Helsinki oli kyllä ihana niinkuin kesällä aina, vaikkakin kadut tuntui perjantaiksi aika tyhjiltä. Ravasin kunnon turrekierroksen tuomiokirkon portaita, satamaa, espaa, iso-robaa ja bulevardia myöten, katselin vain. Jännä, miten kaiken näkee nykyään niin eri silmin, kuin ennen :)

Kurkkasin myös mielenkiinnosta niihin kahteen kauppaan, joita Lontoossa ei vielä ole, eli GT ja Weekday. Vaikken mitään ostamassa ollutkaan, niin olin aika pettynyt, molemmat vain täynnä mustia trikoorättejä. Kevät on ehdottomasti mun aikaa kierrellä kaupoissa, kun valikoimassa on muutakin kuin murrettuja tummia "back to school, back to darkness" värejä.

Illan hämärtyessä iskeydyttiin kaverini kanssa chai teen ääreen lasipalatsin kahvilaan höpöttelemään. Suomen puhuminen on kuulkaa vaan niin ihanaa! Huomenna pääsen näkemään lisää tyttöjä ja sunnuntaina kasapäin sukulaisia, kun juhlitaan siskon rippijuhlia.

Mieletöntä olla Suomessa < 3

tiistai 13. elokuuta 2013

i haven't been everywhere, but it's on my list.

Kun matkailu on pannassa ja on järjetön kaikokaipuu, on loogista tehdä pieniä suunnitelmia tulevaisuudelle, toisin sanoen monista blogeista tuttu travel bucket list. Alkuun kuitenkin pieni "maailmani" kartta - tämmösten juttujen väsääminen saa nörtti-eerikan aina hykertelemään :D Anteeksi muuten tästä pohjoisen pallonpuoliskon jättimäisenä näyttävästä kartasta! Itsekin vihaan näitä Grönlannin Afrikan kokoisena näyttäviä maailmankarttoja, mutta päädyin valitsemaan tämän ihan käytännön syistä, että nuo pallukat mahtuisi kaikki Eurooppaan.

Oma maailmankatsomukseni on tähän mennessä rikastunut siis näistä maista:




Olen asunut Suomessa, Australiassa, Ranskassa ja Briteissä. Näiden lisäksi matkaillut olen Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Virossa, Egyptissä, Singaporessa, Kiinassa, Puolassa, Italiassa, Alankomaissa, Intiassa, Kanadassa, Indonesiassa, Albaniassa, Kreikassa ja Irlannissa. Plakkarissa on siis aika paljon Eurooppaa ja Australiaa ja vähän Aasiaa, kun taas läntinen pallonpuolisko ja Afrikka on mulle vielä lähes täysin tuntemattomia. Kaikki aikanaan ;) Lempparit näkemistäni maista on tällä hetkellä Indonesia, Australia, Intia, Albania ja Irlanti!

En aio tehdä varsinaista bucket listiä paikoista, missä haluan käydä, sillä en rehellisesti osaa nimetä yhtään maata jossa en haluaisi käydä. Okei, Pohjois-Korea ei ehkä ole ihan listan kärjessä, eikä täysin turismille vallatut pikku lomasaaretkaan jännitä mua ihan hirveästi, mutta you get the point.

Jos kuitenkin nyt saisin valita kohteita maailmanympärimatkaan, kuuluisi listaan ainakin Burma, Islanti, Filippiinit, Uusi-Seelanti, Mosambik, Nepal, Brasilia, Costa Rica ja Madagasgar. Ja ehdottomasti lisää Indonesiaa: Sumatra, Sulawesi, ja Lombokista itäisempiä saaria. Lisäksi olisi siistiä pyöräillä Karachi Highway keski-idässä, mussuttaa meksikolaista Meksikossa ja roadtrippailla ympäri Jenkkilää niinkuin leffoissa konsanaan. Kaupunkikohteista kiinnostaa tällä hetkellä eniten San Fransisco, Tokio, Bangkok, New York ja Perth. Ja uudestaan ja paremmalla ajalla oikeastaan kaikki isot aussi-kaupungit, Melbourne, Brisbane ja Sydney. Eurooppalaisista kaupungeista eniten polttelee halu nähdä Berliini, joka on kaikilla aiemmilla Saksan reissuilla jäänyt näkemättä. Ja joskus ehkä vähän vanhempana, haluan kokea Trans-Siberian-Expressin Moskovasta Pekingiin tai Vladivostokiin!

Mutta minne seuraavaksi? Nää on monet aika kaukaisia haaveita, jotka vaatii sekä rahaa että aikaa. Nyt tulevalla joululomalla olis pitkästä aikaa mahdollisuus taas käydä jossain, vaikkei monen seikan takia varmaan kovin isoa taikka kaukaista reissua - ehkä viikosta kahteen. Lämpö houkuttaisi, muttakun se lämpö on niin kaukana Briteistä tuolloin joulukuussa. Euroopan maissa joulunaika on sitten taas vähän kalliimpaa lystiä. Afrikan suuntaan ollaan katseltu, mutta lentojen hinnat on ymmärtääkseni aika tuntuvat jos kohde on yhtään Marokkoa kauempana. Ääh, en mä tiedä. En edes tiedä onko kaupanalalla ylipäätänsä ok ottaa joululomaa, mutta toisaalta tänä kesänä en ottanut viikonloppua enempää lomaa, eli toivotaan...

Mitkä on teidän unelmien matkakohteet? Ja minne lähettäisitte meidät joululomailemaan? :D

perjantai 9. elokuuta 2013

HACKNEY WICK

Käväisin yks päivä Hackney Wickissä, joka on aika mielenkiintoinen up-and-coming -kaupunginosa itäisessä Hackneyssä. Ei ehkä vielä tunnetuin menomestoista, mutta veikkailen, että kun täällä Dalstonin suunnalla vuokrat pikkuhiljaa nousee käsittämättömiksi, porukka alkaa jossain vaiheessa suunnata kohti Hackney Wickiä ja uusia apajia. Potentiaalia nimittäin löytyy. Ainakin urbaani kulttuuri on paikassa jo selkeesti näkyvillä, mm. skeitin ja katutaiteen muodossa:

 
Ei paikka, jossa usein tulee käytyä, mutta ehdottomasti paikka, joka vierailun jälkeen saa aikaan "tänne uudestaan" fiiliksen :) Hackney Wickissä löytyvillä olut/cocktail -festareilla Urban Sessions:issa on ainakin vielä pakko käydä uudestaan (ennen tapahtuman loppua lokakuussa!), ja viimevuonna mun synttäreinä ratsattu The Yard teatteri/ravintolakin kutkuttaisi jälleen. Ah Lontoo, ja loputon määrä vaihtoehtoja. Isossa kaupungissa parasta on just se, että aina löytyy uusia hoodeja, joka päivä aukeaa uusi kuppila jossain, ja jokaiselle fiilikselle on oma paikkansa tässä kaupungissa.
 

Turret & lontoolaiset! Jos ootte rentoilemassa mahtavassa Victoria Parkissa (joka muuten on sata kertaa kivempi kuin Hyde Park, ja jättimäinen sekin) tai haluatte jostain kumman syystä kummastella Startfordin olympia stadionia ja sitä sen viereistä hemmetin rumaa orbit-hökkeliä, niin mahduttakaa vähän nurkan takana olevaa Hackney Wickiäkin ohjelmaan ;)

Ps. Mun "muutama lisätunti viikossa" vaatekaupassa onkin paisunut lähemmäksi 20 lisätuntia, eli hommaa ja ylitöitä on riitänyt. Mutta ei mua haittaa, toivottavasti palkkapäivä olis tällä kertaa kiva yllätys eikä 90% tuloista menis heti vuokraan, heh :) Nyt yhdeksän päivää töitä putkeen ja sitten lentopurnukalla Suomeen ens perjantaina!

keskiviikko 7. elokuuta 2013

täydellinen aamu

Kirja + aurinko + herkkuaamupala. Paino sanalla herkku, päätin nimittäin kokeilla tyypillisen munakokkelin ja smoothien sijaan vähän erilaista aamiaista...


Tiedän että kuva kauhistuttaa jokaisen himoterveellisen treenaajan jotka tänäänkin vetivät rasvattoman rahkan, porkkanan ja jonkun proteiini-pirtelön aamupalaksi, mutta mun lautaselta löytyi: juustokakkua, mansikoita, banaania, maapähkinävoita ja vanukasta :D

Sometimes is healthy to be unhealthy.

tiistai 6. elokuuta 2013

The best of Dalston E8, part 1

Lempparijuttuja Dalstonissa tällä hetkellä:

1. Dalston Rooftop Bar

  
Kesän varmasti suosituin kattoterassi, ihan Dalston Junctionin nurkilla. Sisään pääsee littymällä "jäseneksi" ostamalla kolmen punnan jäsenkortin, tai ilmaiseksi kuten meidän tapauksessa, jos ovella töissä sattuu olemaan sama äärimmäisen pihalla/pilvessä/muuten vain hidas neiti, joka iski meille jäsenkortit käteen, eikä edes muistanut niistä veloittaa :p Katolla sitten odottaa kivat näkymät ympäri Hackneyta, toisella puolella tekonurmea ja dj, toisella baari, ja päivästä/illasta riippuen myös mahdollisesti joku katuruokakoju. Mega-rento paikka!


2. Dalston House installaatio


Tavallaan vähän tyhmää kertoa tästä vasta nyt, kun koko homma lienee pakattu veks, mutta kerrotaan kuitenkin :p Kyseessä oli siis Leandro Erlich'in visuaaliseen illuusioon perustuva taide-installaatio, ihan Dalston Junctionin nurkilla sekin. "Dalston Housen" idea oli se, että jättimäinen tietyssä kulmassa kallistettu peili kuvasti maahan rakennetun talon seinän "ilmaan", kuten tuossa vähän epätarkassa fisukuvassa näkyy. Me ei tosin jaksettu helteessä jonottaa leikkimään illuusion kanssa, vaan painuttiin yllämainittuun rooftop baariin :p
 
 
3. Ridley Road Market


Ridley Road Market on pop ympäri vuoden, mutta näin kesällä vielä erityisesti on ihana hamstrata tuoreita vihanneksia ja hedelmiä markkinoilta, pikkurahalla. Parilla punnalla saa täältä kassin täyteen mm. mansikoita, banskuja, mangoja, avokadoja, tomaatteja, paprikoita... Kaupassa samat tavarat onkin vähintään tuplahinnoissa ja pakattuina vielä sellaisiin muovipakkauksiin, että tuoreus tuntuu olevan kaukana. Lisäksi markkinoilta löytyy toki vaikka mitä muutakin, afrikkalaisista vaatteista etnisiin mausteihin, sekä iltaisin kannattaa tsekkailla Ridley Road Market Bar, joka on yks Dalstonin kivoimmista baareista (tai no, niitä kivoja on niin monta :p)


4. Dalston cola

 
Täällä Hackneyssa valmistettua, täysin luonnollisista ainesosista käsintehtyä colajuomaa. Tavaran valmistukseen on käytetty vain muutamaa ainesosaa, mm. Ridley Road Marketilta löytyneitä cola-pähkinöitä! Dalston colaa saa valikoiduista baareista, mm. Arcola barista, Passing Clouds:ista (ehkä rennoin baari koko Itä-Lontoossa)..suosittelen! True-hipsteri-virkistys!!


5. Street Feast


Kuten heinäkuun koostepostauksessa mainitsin, keväällä Haggerstonissa sijainnut katuruokatapahtuma Street Feast majailee nykyisin Dalstonissa. Vaikka aiemmasta sijainnista kovasti tykkäsinkin, niin onhan tämä tervetullut lisä Dalstoniin, hyvää katuruokaa ei ikinä voi olla liikaa ympärillä. Hintataso ei kyllä ole mistään edullisimmasta päästä, viime kerralla taisin ottaa jotain superherkkua meksikolaista kutosella, ja täytyy sanoa että sama annos uudestaan olisi vasta täyttänyt mahan :p Mutta tunnelmasta ja kaikesta muusta saa maksaa, i get it. Ja tunnelma todella on kohdallaan :)

Listaus jatkunee vielä joskus!!

sunnuntai 4. elokuuta 2013

heinäkuu kuvina

Sekalaisia kuvia heinäkuulta: valmistujaishuumaa Brightonissa, päiväreissu Oxfordiin, Beachy Headia, keikkailua, biitseilyä ja Itä-Lontoilua. Toisin sanoin hyvää seuraa, ruokaa, juomaa, katutaidetta ja musiikkia tiukat 31 päivää. Huippukuukausi, vaikka tästä astetta rauhallisemmasta ja hiljaisemmasta elokuusta oon toistaiseksi nauttinutkin :) Kaikin puolin oon tyytyväinen, että jäin Lontooseen kesäksi (vaikka eihän mulla siis muitakaan vaihtoehtoja ollut :D), on täällä ollut hyvä olla. Tuossa just kun mutustin lasagneani parvekkeella, vienon tuulen puhaltaessa hiuksiin, tulin yhtäkkiä tosi onnelliseksi siitä, missä olen ja millaista elämää elän. Ei se ole sen kummempaa, elämää vain. Mutta mut onnelliseksi tekevää sellaista.

Voi kesä. Älä pliis lopu ikinä!

 
Dalston Junctionissa sijaitseva jättimäinen muraali.
 
 
Mieletön koko rakennuksen seinän kokoinen street art teos (josta kuvassa näkyy vajaa puolet) täynnä edesmenneitä rokkareita. Homma oli vielä vähän työn alla joten saatiin kunnia jutustella katutaiteesta itse taiteilijoiden kanssa ja seurata heidän työtään. Respect.
 
 
Street Feast on nykyään täällä Dalstonissa!! Huippua.
 
 
Taj Groger Brightonissa on mieletön world cuisine -tyyppinen ruokakauppa, joka on pullollaan erilaisia etnisiä ruokia, ruoka-aineita, hedelmiä, vihanneksia, mausteita... ja tankeittain oliiveja :p
 
 
Käytiin Ryanin valmistujaispäivänä Brightonin parhaaksi tituleeratussa ravintolassa, kasvisruokaa tekevässä Food for Friends -nimisessä paikassa. En viittinyt nappailla kuvia kuin vain tästä yhdestä annoksesta, mutta kaikki alkupaloista pääruokiin oli taivaallista!
 
 
Oxfordissa oli vanhaa Harry Pottermaista rakennusta rakennuksen perään, sekä paljon pyöräilijöitä ja pyöriä kaikkialla! ♥
 
 
Beachy Headilla, jossa napattiin mun ylppärien kiitoskortti -kuvat vuonna 2011! Kuka muistaa, öö, mun kolmannen postauksen tässä blogissa? :D
 
 
Melkein kahden vuoden täällä asumisen jälkeen kävin vasta nyt ensimmäistä kertaa Primrose Hill Parkissa ihastelemassa Lontoota vähän korkeammalta. Parempi myöhään kuin...
 

Ja vielä, lontoolaiset tai täällä lomailevat.. Käykää ihmeessä iskemässä pebanne Netil Marketissa sijaitsevan Portside Cabana -cocktail shedin lokoisiin aurinkotuoleihin, kera kaupungin varmasti parhaan Pina Coladan. Me näytetään ylemmässä kuvassa mallia!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...