sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Dublin by night

Pikaterveiset ja pari kuvaa eiliselta illalta. Vietettiin paiva kaupungilla ja illalla (tai no iltapaivalla :D) aloitettiin pubeilu. Ihan huippua tama pubikulttuuri taalla, vaikka senhan kaikki taitaa tietaakin. Me aloitettiin ilta O'Donoghues nimisesta, mielettoman symppiksesta paikallisten (ja ilmeisesti myos jenkkituristien) suosikista ja paadyttiin monen kuppilan kautta lopulta Temple Barin alueelle. Kliseet pitaa sen verran paikkansa, etta joka toisella on tassa kaupungissa kadessaan Guinness. Itse luotin tosin ihan vaan omppusiideriin ja Baileysiin :) Rahaa meni luvattoman paljon mutta onneksi oikeen muita kuluja meilla ei taalla olekaan... Dublin on kylla siisti paikka!


Lisaa kuvia tulossa myohemmin!!!

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Irlanti-moi

Heips, terkut Guinnesin ja haltioiden maasta.. So far so good. Eilen parin tunnin younien ja aika monen tunnin matkaamisen jalkeen (kiitos elamani kauheimmasta  lennosta, Ryanair - siis tassa on lentoyhtio, jota en suosittele kenellekaan!!) saavuttiin hulppeaan illallispoytaan punaviinilasien aarelle, kelpaa! Tanaan ollaankin oltu ahkeria ja aloitettu turisteilu: kiivettiin Djouce nimisen vuoren huipulle. Lumiselta huipulta oli mielettomat nakoalat :) Huomenna lahdetaan Dublinin keskustaan ihan vaan menoa ihmettelemaan ja pubeilemaan. Jees. Irkkuaksentti on muuten ihan mielettoman symppisen kuullosta! Tykkaan. Nyt pitsaa naamaan!

Kivaa paasiaista muuten kaikille!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

maaliskuun kulut + meikkilöytöjä

Jännä homma, kalenteri näyttää melkein huhtikuuta ja Lontoossa satoi vielä viikko takaperin räntäistä lunta. Aika floppi kevät, joskus kolme viikkoa sitten nautittiin parista lämpimästä päivästä ja sen jälkeen onkin ollut märkää ja harmaata vaan. Pööh. Tässä kuitenkin maaliskuun kulut listattuna jo vähän ennakkoon, koska huomenaamulla superaikaisin lähden kohti lentokenttää ja Dublinia! Irlannin reissun kulut ajalta 28.3-2.4 lasken mukaan huhtikuun kuluihin :)

Jos joku viimeaikoina blogia seuraamaan alkanut ihmettelee, että miksi mä näitä kulujani oikeen listaan, niin viime lokakuussa asetin itselleni kulutushaasteen, johon kuuluu kaiken rahanmenon seuraaminen ja listaaminen, jos se vaikka avaisi vähän järkiyttäisi tätä mun kulutusta..

Ruokaostokset: 45,85
Ulkona syöminen: 4,20 (!!!)
Bilettäminen: 33,00
Pubit: 4,00
Komedia: 5,00
Metrot+bussit: 9,20
Junat: 32,75 (Brighton-Ldn x2, lentokentät x2)
Netti: 4,50
Sähkö+kaasu: 20,00
Kahvila: 3,40
Kosmetiikka +kylppärijutut: 10,40
Opiskelu: 23,60
Pyörän huolto: 10,00 (kumin fiksaus + öljy)
Puhelin: 10,00
Lahjat: 11,55
Muut: 8,00

Yhteensä 235,45 puntaa.

Aika vaisu kuukausi ulkona syömisten ja kahvittelujen osalta, ja hyvä niin! Muutenkin kun näitä katselee, niin aika hyvin kaikenlaista "turhaa" rahanmenoa onnistuin välttelemään - mutta sitten oli taas kaikenlaisia pakollisia kuluja pyöränhuollosta koulukamppeisiin.

Bile-osionkin saldo in ihan kunnioitettava, olinhan mä Suomessa käymässä ja käytiin myös tässä kuussa vihdoin Lontoon kuuluisimmassa ja hypetetyimmässä baarissa Fabricissa, joka oli kyllä aika mieletön (ja jättimäinen) paikka. Tosin ovilla oli suurinpiirtein yhtä tiukat turvatarkastukset kuin lentokentillä ja sisäänpääsykin opiskelijalle kokonaisen kympin (ilman opiskelijakorttia ilmeisesti 18 puntaa), eli ehkä kuitenkin sellanen kerran-vuodessa -kokemus mulle :p Jos jotakin kiinnostaa, Fabric sijaitsee Barbicanin ja Farringdonin asemien välillä ja on aamuun asti auki - tuona perjantaina se oli kuuteen saakka. Me nostettiin kytkintä siinä reilun viiden maissa ja jostain syystä päätettiin kävellä kotiin. Eihän sitä matkaa ollutkaan kuin vajaa 6 kilometriä, eli oltiin seitsemän maissa kotona! Ihan hauska reissu :)

Jos joku muuten ihmettelee ruokaostos-kulujen viimeaikaista vähyyttä, niin vastaus on: kasvisruoka! En ole ostanut lihaa pitkiin aikoihin ja kokeillut, miltä tuntuu kokkailla ihan vaan kasvisruokia, ja oon tykännyt. Ei musta siis missään nimessä kasvissyöjää ole tulossa, aina ravintolassa tilaan mielelläni lihaa/kanaa, ja kananmunia kulutan jatkuvasti, mutta näin opiskelijabudjetilla kotona kokkaillessa oon huomannut, että pääsee tosi paljon edullisemmalla ilman lihatuotteita, enkä arkiaterioihini edes kaipaa lihaa enää :)

Tässä kuussa en shoppaillut mitään, mutta pari siistiä kosmetiikkalöytöä (kiitos cittarin alelaarin ja laivan tax-freen) tuli tehtyä, mun Suomi-visiitin aikana:


Löysin uuden lemppariluomivärini Anttilan alelaarista hintaan 3 euroa. Seuraavaksi käväisin Kicksissä, ja näin Lumenen osastolla täsmälleen saman luomivärin hintaan 14,95 :D Sävy on aivan mielettömän kaunis kultaan taittava vihreä, hyvin lähellä silmieni väriä :)


Kaunis hieman persikkaisen pinkki poskipuna Rimmeliltä. Rimmel on viimeaikoina noussut mun lemppari "markettimeikki" merkiksi, niillä on ainakin täällä Briteissä vaikka mitä ihanaa.


Ja kaksi Hydracolor -huulivoidetta. Nää on superkosteuttavia, kevyesti sävyttäviä, ja sisältää suojakertoimen 25 :) Käytän näitä aina, kun en laita huulipunaa!

Nyt pakkailua jatkamaan ja kiireenvilkkaa vielä opiskelujuttuja tekemään, että saan pääsiäislomailla seuraavan viikon huoletta! Huolista puheen ollen, mulla on ollut elohiiri silmässä nyt jo kaks päivää. Toivottavasti loma, irlantilaiset kotikokkailut ja irkkupubit saa siis stressitekijät kaikkoamaan, edes hetkeksi...

Kivaa pääsiäistä! x

tiistai 26. maaliskuuta 2013

candyshop.

Sophia Webster on nuori nouseva kenkäsuunnittelija, josta moni ei ehkä vielä ole kuullut - mutta tulee kuulemaan. Itse kuulin suunnittelijasta muutama kuukausi sitten kun kaverini linkkasi eräät Sophian suunnittelemat kengät facebookissa seinälleni ja totesi että tykkään varmaan. Karkkiunelmakengät pastelliväreissä, yess?? Siitä lähtien oon odotellut suurempia uutisia suunnittelijasta, mutta toistaiseksi vielä on ollut aika hiljaista. Nettisivutkin on vielä vaiheessa. Levitetään siis suurta break-throughta odotellessa vähän ällö-söpöjen kenkien ilosanomaa, kas näin:



Kuvat: yuppee.com, net-a-porter.com, vogue.co.uk

Sydämeni sulaa ♥__♥ Jännä miten joissain jutuissa sitä on niiin ällö-tyttömäinen ja joissain jutuissa ei tippaakaan. Minä ja vinksahtanut persoonani. Yhtenä hetkenä haluan reppureissata koko loppuelämäni yhdellä repullisella tavaraa ja toisena hetkenä haluaisin perustaa orpokodin kaikille rakkautta kaipaaville kengille, koosta ja tyylistä huolimatta.

Kehen muuhun iskee karkkikengät?

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Loistokas elämäni - eli arkeni Lontoossa


Pari päivää sitten Starbucksissa otin lompakkoni esiin maksaakseni juomani, mutta löysinkin molemmat pankkikorttini kahtia haljenneina. Eilen taas käppäilin koulupäivän jälkeen väsynä pyörälleni, vain huomatakseni sen takakumin puhjenneen ja tyhjentyneen. Ja mites tämä viikonloppu, menee varmaan niin kuin eilinen päiväkin: töitä hiki hatussa etsiessä, koulutöitä tehdessä, kokeeseen valmistautuessa... Eli toisin sanottuna nenä kiinni ruudussa. Päivän kohokohta on se kun menen alakertaan tekemään smoothien.

Tervetuloa upeaan, kadehdittavaan elämääni! Not. Halusin tästä aiheesta kirjoittaa, koska moni tuntuu ajattelevan, että elämä ulkomailla, Lontoon tapaisessa isossa jännittävässä paikassa on, no, isoa ja jännittävää. Ei se ole. Tai on se ehkä joskus, mutta normaali arki on täälläkin usein sitä itseään. Herään, kampean väsynä ylös ameeban näköisenä ja pesen kasvot, meikkaan, kiiruhdan hapankorppu suussa hissille pyöräni kanssa, poljen kouluun, istun luennolla, istun seminaarissa, pyöräilen kaupan ja markkinoiden kautta kotiin tasapainotellen ruokakasseja fillarin ohjaustangolla, teen ruoan, olen kotona. Siinä on mun tyypillisen tylsä päivä.

Postauksen pointti? Arkea ei pääse pakoon ulkomaillakaan, ellei sitten lähde loppumattomalle maailmanympärireissulle. En mä toisaalta arkea tänne pakoon ajatellut lähtevänikään, arkihan on usein ihan mukavaa - ainakin niinä päivinä, kuin polkupyörän kumi ei tyhjenny koulupäivän aikana ja pankkikortit säilyvät yhtenä kappaleena. Ne ovat niitä arjen ikävämpiä juttuja. Mutta kuuluu perustylsään arkeen ihan kivojakin hetkiä: täydellisten avokadojen metsästäminen markkinoilta, tai lemppariruoan tekeminen ja sen mussuttaminen kera lemppari tv-sarjan, tai se, että kouluun polkiessa ei joudu pysähtymään kertaakaan punaisiin valoihin. Eilen rampaa pyörääni kotiin taluttaessa huomasin täällä Dalstonissa, kirkkaassa päivän valossa keskellä high streetiä ennustajan vastaanoton. Kurkkasin ikkunasta sisään, ja siellä istuivat hämyisessä huoneessa ennustaja ja asiakas. Hymyilytti.

Silloin ehkä muistin taas, että vaikka arki Lontoossa on taatusti ihan yhtä puuduttavaa ja tylsää kuin Suomessa tai muuallakin, niin pienistä suupieliä nostattavista jutuista pitää osata nauttia. Mutta ei kannata missään päin maailmaa huokailla, että ruoho olis niiin paljon vihreämpää jossain muualla. Jännittävä ihminen voi elää jännittävää arkea missä vain, mutta elämäänsä kyllästynyt louneri tuntee olonsa tylsäksi ja yksinäiseksi ihan varmasti myös 10 miljoonan ihmisen kaupungissa, jossa "mikä vaan on mahdollista".

No, mä meen nyt jatkamaan jännittävää (arki)päivääni johon kuuluu opiskelua, ruoan laittoa ja "how to fix a flat tyre" - youtube videoita. Ehkä myös vähän ulkoilua jos ihan villiksi heittäydyn - meiltä on nimittäin vessapaperi loppu :D

EDIT// Päiväni just parani 150% - sain kuulla päässeeni seuraavaan vaiheeseen erään työn haussa!!! JEEEEEEE. Nyt peukut pystyyn että mulle löytyis joku paikka... :)

torstai 21. maaliskuuta 2013

Earth as art


Kuvat: nasa.gov

Jatketaan vielä vähän taiteellisella linjalla... Törmäsin nimittäin hiljattain näihin Nasan julkaisemiin mielettömiin kuviin ikiomasta maapallostamme, ja olin niin vaikuttunut että mun oli pakko jakaa ne täälläkin. Ne ovat valokuvakirjasta "Earth as art" (kirjan kaikkine kuvineen voit ladata pdf -muodossa täältä), jonka Nasa julkaisi viime vuoden lopulla. Kuvat on otettu maata tutkivista satelliiteista käsin, eripuolilta maailmaa, ja ne paljastavat paljon enemmän detailia ja väriä, kuin mitä ihmissilmä pystyy näkemään. Näin kauniita värejä, tekstuureja, ja muotoja siis on oma planeettamme. Mieletöntä. Aion ehdottomasti napsia näistä inspiraatiota tuleviin koulutöihin!

tiistai 19. maaliskuuta 2013

luomisen tuska

Meidän piti pitää tänään koulussa esitelmä omasta design projektista. Kertoa sen taustoista, inspiraatiosta, esitellä tekemiään moodboardeja ja tekstiilinäytteitä. Itse olen työstänyt nyt printtikokoelmaa ja puhuin tänään siis siitä luokkakavereilleni ja opettajille. Ihan hyvin siitä selvittiin, mutta taas jäi sama fiilis, mikä on jäänyt jo useasti: voi kun olisi tehnyt enemmän töitä! Että olisi enemmän näytettävää, parempia näytteitä, uskottavampi stoori... Se on aina etukäteen niin helppoa ladella itselleen "to do" listoja, tosiasiassa kun se luominen ei kuitenkaan niin helppoa ja kivutonta ole. Se on sitä luomisen tuskaa, kun nukkuu muutama tuntia yössä herätäkseen aamulla silmät särkien työn tekoon, ja aivot vaan lyö tyhjää. Tai ehkä juuri siksi?

 
Lisäksi luomisella on nykyään paljon kovemmat paineet. Ennen sitä tuherteli ruotsin tunnilla vihkon reunaan ilman huolta huomisesta, nyt taas ihka oman yliopisto tutkintoni arvosanat riippuvat siitä, minkälaista jälkeä sinne paperille, kankaalle tai tietokoneen ruudulle syntyy. Ja kun enää ei olekaan se ainoa, joka ymmärtää jotain väriympyrästä.
 
Olin niin päiväkodissa kuin lukiossakin aina se luova lapsi. Se, jonka kuvistöitä muut katselivat olan takaa ja se jolla riitti aina ideoita ties mihin, milloin oli kyseessä piirrustuskilpailu tai tutkielman kansilehti. Nyt yliopistossa huomaa kuitenkin, ettei enää olekaan se ainut, vaan on yksi monista. On muita parempia kuin minä, muita joilla on enemmän ideoita ja omat työt eivät enää käännäkään päitä samaan malliin kuin pienenä koululaisena, jolloin muut potkivat mieluummin palloa kun tarttuivat piirrustuslehtiöön.
 
 
Kai mä tässä yritän selitellä, miksi täällä blogissakin on ollut viimeviikkoina vähän hiljaista. Kouluhommaa riittää, design juttujen lisäksi kun pitää painaa digitaalisen markkinoinnin kurssia ja fashion merchandisingia business schoolin puolella. Ensimmäisessä noista meillä on opettajana sellainen kukkahattutädin ja Hadeksen risteytys, joka suorastaan rakastaa rääkkyä huonoa palautetta opiskelijoille esitelmän jälkeen... Sitten kun omaan esitelmänteko ryhmään isketään vielä sellainen perus britti muodinopiskelija joka ilmestyy kerran kuukaudessa kouluun, skippaa ryhmätapaamiset ja omistaa ehkä yhteensä kolme aivosolua, niin ei voi muuta kuin pelätä mitä omasta esitelmästä tulee :D
 

Siinä siis pientä opiskelukatsausta tältä hetkeltä! Kuvituksena postauksessa muutamia kuvia viime viikolta koulun screen print -studiolta, jotka näppäsin odotellessani maalin kuivumista. Eniten oon kyllä innostunut digitaalisista printeistä, vaikka on näiden perinteistenkin tekeminen ihan jees. Jos kiinnostusta löytyy, voisin vaikka tässä jossain välissä vilauttaa joitakin digitaalisia printtejä, joita oon tehnyt. Se nimittäin tuntuu tällä hetkellä omimmalta jutulta :)

Kelle muulle luomisen tuska on tuttu konsepti?

maanantai 18. maaliskuuta 2013

shade me

Mä olen (halpis)aurinkolasihörhö ja omistan lähemmäs kymmenet aurinkolasit - kaikki rihkamaa, paitsi yhdet Raybanit, jotka oon aikoinaan maasta löytänyt. Aina on mukamas joku tarve ostaa uusia aurinkolaseja, ja siksi hykertelinkin onnesta kun törmäsin netissä muutamaan supermakeeseen aurinkolasimalliin, itselleni ennestään tuntemattoman Le Specsin mallistosta. Nuo ylä-oikealla olevat neliölasit on aivan mielettömän päheet, ja toiveajattelijana aloin jo miettimään, että ne päätyy varmaan alennusmyynteihin tässä vielä kevään mittaan... Myös alaoikean kissalasit on tosi siistit ja just sellaset, kun haluisin mun entisten rikkoutuneitten tilalle.

Itseasiassa joku voisi teleportata mulle näistä vaikka ihan kaikki.



Kuvat: nelly.com/fi/vaatteita-naisille/merkkivaatteita/le-specs-557/

Mitä sanotte? Mitkä on lempparit ja onko jollain merkin laseista kokemusta?

PS. Me tarvittaisiin vielä parikymmentä vastausta lisää tähän koruja koskavaan kyselyyn! Eli jos et ole vielä sitä tehnyt, niin auta meitä ihmeessä täyttämällä kysely - siihen menee vain minuutti, ja se helppii meitä saamaan vähän suuntaa antavia tilastoja erästä kouluproggista varten :)

Kyselyyn tästä!

Kiitos kaunis kaikille jotka on meitä jo projektissa auttanut! x

torstai 14. maaliskuuta 2013

all orange everything

Mun lemppariväri keväälle on saattanut jo käydä ilmi esim. siitä, että toi pari kuukautta sitten ostamani second hand neule on ollut mulla päällä varmaan 5 kertaa viikossa sen ostamisen jälkeen. Se on oranssi.

Oon aina ennen ajatellut, että oranssi sopii vain tummahiuksisille, mutta viimeaikoina oon heivannut mokomat rajoitteet ja hamstrannut huomaamattani kaikenlaista oranssia aina hammasharjaa myöten. Tässä mun oranssiasioita:


Adoptoin kotoa taas yhden vanhan Kånkenin, tällä oranssilla yksilöllä ikää on jo monen monta vuotta ja se on moottoripyöräreissulla ottanut pientä naarmua, mutta sehän ei haittaa. Tämmöinen retkeily-hipsteri-reppu saakin olla pikkasen elämää kokeneen näköinen. Lisäksi oranssivillityksessä ostin sen oranssin huulipunan, jota jo tässä postauksessa kaipailin. Goshilta vajaalla vitosella, ei paha. Vaikka oranssi ei minkään väriopin oppien mukaan kasvoilleni sovi (mummin värikirja monesti selattu läpi :D), näyttää tää huulipuha silti mulla omasta mielestäni kivalta. Ehkä se johtuu siitä, että mun hiuksissa on kuitenkin luonnostaan jonkun verran kellertävää taittoa. Tai sitten olen vaan visuaalisena ihmisenä sokeutunut sellaisille tylsille säännöille, joilla kokeilevaa mieltä yritetään rajoittaa.

Ei värisäännöille!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

helppp!

Ah, unohtui tuossa aiemmin mainostaa vähän pientä kyselyä joka tehtiin tänään meidän yhtä koulun ryhmätyöproggista varten! Yritämme sen avulla kartoittaa vähän kuluttajien mielipiteitä liittyen korujen ostamiseen. Vastaamiseen menee ehkä minuutti ja kyssärit on englanniksi, mutta ihan simppeleitä :)

KYSELYYN TÄSTÄ.

Kiitos!

// For any English speaking followers, if you have a minute to spare please fill in a quick survey and help our group to gain some information to support our uni project :) It's about jewellery so mainly calling girls! Thanks x

laivakuvia

Moikka pitkästä aikaa - tai ainakin musta tuntuu ikuisuudelta tämä vajaa viikko, jonka aikana en ole tänne saanut mitään kirjoitettua. Oon nyt palannut Lontooseen ja Lontoo taas on näemmä palannut talveen. Ihan hyytävät on olleet pari viimepäivää, auringonpaisteesta huolimatta ulkona on taas ihan talvikelit ja navakka tuuli puhaltaa viidenkin vaatekerroksen läpi. Hrr. Edes sisällä ei ole paljoa sen parempi tilanne, vaikka lämmitystä ollaankin pidetty nyt paljon päällä, on täällä silti ihan liian kylmä. Kyllä nyt double glazing saa aivan uuden merkityksen!

Suomessa mun aika meni ihan liian nopsaan, kun tarkoitus oli tehdä kouluhommia ja lähettää lisää työhakemuksia ja vaikka mitä...Yllättäen aikaa oikein mihinkään ei sitten ollutkaan. Hammas saatiin kuntoon, piipahdettiin synttärilahja ostoksilla, näin pikaisesti mun ihania kavereita ja käytiin ulkona, sekä risteilin perheen ja sukulaisten kanssa. Kamera on näköjään pysynyt aika visusti pois kätösistä, mutta tässä muutamia fotoja laiva-meiningeistä :)


Huomasin Kinder -munien koottavien lelujen tason laskeneen. Iloinen ylläri kuitenkin oli, että laivan buffassa oli tällä kertaa myös siiderihana.  Loistavaa.


Tuliaisiksi tupsullinen lippahattu. Anteeksi tuosta tahattomasta vikan kuvan nenän nyrpistys-ilmeestä ja siitä, ettei mulla näköjään ole enää kuin yksi neule, jota käytän (tälläkin hetkellä taas päällä, hups) :p

Mulla on nyt seuraavat päivät aikamoinen hulabaloo että saan tiistaihin mennessä presentaatioon design töitä tehtyä, ja paria raporttia ja kahta ryhmätyötäkin pitäisi jo kovasti olla vääntämässä :/ Samaan syssyyn vielä sen saamarin duunin etsiminen. Oon saanut nyt aika monta "no thank you, we rather take someone with more relevant experience" -sähköpostia. En ole vielä luovuttamassa, mutta tekee kyllä vähän surulliseksi, että pelkkä saman alan kokemus vaikuttaa siihen, pääseekö haastatteluun. Se, että opiskelee kyseistä alaa, ei näköjään osoita minkäänlaista tietotaitoa, innostusta tai sopivuutta vaatekauppa duuniin, vaan ainoa asia joka kiinnostaa, on se että oonko mä viikkaillut niitä vaatteita kasoihin aikaisemmin. Mutta jos jokainen tarvitsee aina ennen töihin pääsyä monen vuoden verran kokemusta juuri samalta alalta, niin mistä sitä kokemusta sitten saa? Syntyvätkö jotkut onnekkaat sellaisen kokemuksen kanssa?? Saako sitä tilata kotiin Amazonista, häh?

torstai 7. maaliskuuta 2013

kotimaa


Olen saapunut ylläoleviin maisemiin.

Ihan kivaa olla taas hetken Suomessa, mutta en kyllä ymmärrä niitä jotka ravaavat omasta tahdostaan jatkuvasti tätä Lontoo-Suomi väliä. Rakastan lentämistä kun kyseessä on uuteen jännittävään maahan lentely ja lentokenttähengailu ei haittaa näissä tilanteissa. Mutta mun mielestä on ihan turhauttavaa yksin matkata ensin Lontoosta lentokentälle (omassa tapauksessani usein Gatwick), hengailla siellä tunti pari muka jotain superkalliita meikkejä katsellen ja sitten istua siinä lentopurnukassa se kolme tuntia, kun kyseessä on "vaan" pikavisiitti Suomeen - teleporttaus sopisi mun aikatauluihin paljon paremmin :p Onneksi huomenna taitaakin olla hoidot hoidettu, eli tän viikonlopun jälkeen ei tarvitse enää stressata Suomeen tulosta.
Ps. Kuinka paljon potkii päähän, että saa kauan odotetun kutsun työhaastatteluun seuraavalle aamulle, just kun on nousemassa koneeseen Suomea kohti... jep, tää on just sitä mun tuuria. Toivottavasti saan uuden haastisajan ensviikolle, muuten kyllä harmittaa ja paljon!

tiistai 5. maaliskuuta 2013

stolenspace

Tänään hemmolteltiin lontoolaisia ihan mielettömän kauniilla päivällä. Asteita 14 ja aurinkoa täydeltä taivaalta. Illallakin oli vielä niin ihanan lämmintä, että pyöräilin kotiin ihan hiljakseen ja vain nautin. Jos Lontoossa olis aina tällainen sää, en lähtisi ikinä pois!

Ikävä kyllä ei voitu fiilistellä päivää ulkona, vaan vietettiin päivä printtistudiolla työntouhussa. Lounastauolla käytiin käppäämässä Brick Lanella ja istuttiin lounaalle Cafe 1001:n terassille, joka olikin ihan täysi. Se on varmin kevään merkki! Lounaan jälkeen käytiin vielä nurkan takana sijaitsevassa Stolespace galleryssä kääntymässä. Tää näyttely ei petä ikinä :)


Varsin kiva lounastauko :) Iltapäiväksi palattiin vielä printtaamaan... Nyt koitan pakkailla lentolaukkua ja valmistella huomista superkiireistä päivää, johon kuuluu luentoa, seminaaria, ryhmäpalaveria, koulusta suoraan lentokentälle lähtö ja Suomeen lentely. Tuun taas pikaisesti käymään Suomessa, kun on hammashoidon viimeistelyä ja sukulointi-risteilyä tiedossa. Buffaa jo kovasti odotellessa! Suomiherkkuja ei oikeen ikävä oo ehtinyt tullakaan, kilon oltermannin ja aurajuustoni sain vasta eilen kulutettua :p Nyt voi taas santsata auran lisäksi reissaria ja fazerina -patukoita. Palaillaan Nurmijärveltä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...