keskiviikko 29. helmikuuta 2012

black & white

Nyt mun pitää avata karkauspäivän kunniaksi sanainen arkkuni niinkin kepeästä aiheesta kuin Lontoossa vallitsevasta segregaatiosta. Lontoossa on vähän sellainen jaottelu, että rikas (valkoinen) pohjoinen, köyhä (musta) etelä. Ja rikas länsi, köyhä itä. Länsi on tietenkin sitä ultimate aluetta, jossa kaikki tahtovat asua. Itsekin mielelläni muuttaisin sinne Covent Gardenin ytimeen, jos vuokrat ei ylittäisi kipurajaa... Myöskin pohjoinen on monin paikoin sellaista "rikkaiden valkoisten" aluetta, monine poikkeuksineen tietenkin. Itä-Lontoo onkin jo toinen maailma. Se on maahanmuuttajien maailma: intialaisia ja pakistaneja. Ja sitten tullaan eteläiseen Lontooseen, mitä suurin piirtein kauhulla kartetaan ja missä vaaleaihoisena kuulut vähemmistöön.

Ja missäs minä sitten asun? Greenwichissä Kaakkois-Lontoossa, Zone 2:lla. Eli juurikin hyvin lähellä sitä etelän ghettoa. Greenwich tosin eroaa ympäristöstään aikatavalla: se on alueena tosi viihtyisää, melko kallista ja siistiä. Mutta kuten sanottu, Greenwichin ympäristö onkin sitten hyvin erilaista. Itse nappaan junani lähes päivittäin itselleni lähimmältä asemalta, noin 5 minuutin kävelymatkan päässä olevalta Deptfordilta. Alue ei sinänsä ole mitenkään pahaa, mutta vaaleaihoiset ovat kyllä ihan selkeä vähemmistö. Usein huomaan olevani ainoa, joka erottuu joukosta.

Tänä aamuna olin tuttuun tapaani matkalla juna-pysäkilleni Deptfordiin. Lähellä pysäkkiä näin muutaman ihmisen edelläni alkavan juosta, mistä päättelin junan olevan tulossa, ja aloin itsekin hölkkäämään kohti laituria etten myöhästyisi. Vastaani käveli kolme tummaihoista naista, jotka alkoivat naureskellen huutelemaan minulle. "Run, glitter girl, run!" Ja lisää naurua. Käännyin hämmentyneenä vaan pikaisesti katsomaan taakseni, miettien vain, että mitähän pahaa minä olen heille tehnyt. En nyt varsinaisesti tuollaisesta loukkannu, mutta ei pilkan kohteeksi joutuminen ikinä kivaa ole..

Junaan ehdittyäni huutelut vieläkin kaikuivat korvissani. Mikä minussa oikeuttaa siihen, että täysin tuntemattomat alkavat kutsumaan "Glitter girliksi"? Mulla oli päällä farkkusortsit, sukkahousut, mustat kiilakorot, iso harmaa neule, musta androgyyni takki ja kaulahuivi. Hiukset auki, laittamattomina, ja silmämeikkiäkään en ollut ehtinyt vielä tehdä. Että sellainen glitter girl. Tulin varmaan sadatta kertaa siihen päätelmään, että ainoa syy miksi sain osakseni epämukavaa huomiota, oli se, että olen näin vaalea keskellä tummaihoisten asuttamaa Deptfordia.

Mietin aihetta päässäni päivän mittaan, ja laskeskelin huvikseni kuinka monta kertaa joku tuntematon huudahti minulle jotakin. Koulusta kotiin tullessani ja pikaisella kaupparessulla (30min) sain kuulla kokonaiset 5 kommenttia. Mikä näitä yhdistää? Se, ettei mikään niistä tuntunut tippaakaan mukavalta, vaan pikemminkin ahdistavalta ja ärsyttävältä. Ja se, että kaikki kommentit tulivat tummaihoisilta. Päivän saldo oli normaalia suurempi, mutta sanoisin, että saan päivittäin ainakin yhden kommentin junalle kulkiessani. Yleisimpiä on super-imartelevat barbiksi tai blondiksi kutsuminen. ei kiva.

Onko tämä jotain antirasismia? Miksi on ok, että minulle huudellaan tai minun ulkonäköäni kommentoidaan alentavasti, vain siksi, että olen vaalea tummien valtaamalla alueella. Ei se ole reilua. Ja jos minä alkaisin pilkkaamaan täyteen ääneen jotakin junaan juoksevaa tummaa naista, etta juoksepas kovempaa, niin minähän olisin silloin törkeä rasisti ja saisin varmasti mustan silmän. Mutta kun asetelma on toisinpäin, minun pitää nöyränä sietää päivästä toiseen ikäviä huuteluja. Eikö se muka ole rasismia.

En minä huutele tai pilkkaa tuntemattomia kaduilla. Ei tulisi mieleenkään. Eikä ainakaan toisen ihonvärin takia. Mulla on kavereita ihan kaikenlaisista taustoista. Vaaleita, tummia, intialaistaustaisia, lattareita, aasialaisia. Koen, että se tekee musta rikkaan. Vieraat kulttuurit kiinnostaa, ja vastakohdat vetää puoleensa. Mua ei haittaa olla ympäristössä, jossa ihmiset on kotoisin erilaisista kulttuureista, päin vastoin. Mutta silti mä en halua kuulla matkalla kouluun ala-arvoisia kommentteja ulkonäöstäni tai peräänhuutelua. En vaaleilta, en tummilta. En miehiltä, en naisilta.

Ymmärrän, ettei huutelija välttämättä tarkoita mitään pahaa. Mutta jos jollakin on jotakin mukavaa sanottavaa, voi kohteliaisuuden tuntemattomalle antaa sellaiseen sävyyn, ettei toinen sitä voi negatiivisesti ymmärtää. Omaa päivääni ainakin piristää, jos joku kehuu vaikka takkiani tai kenkiäni, ja sellaisia kohteliaisuuksia annan tilanteen tullen muillekin. Sen sijaan "OOOOH SEXIII BARBIE" huutelut ei kyllä lämmitä mieltä yhtään. Joskus tulee ihan paha mielikin.

Tässä on mm. yksi syy, miksi ensi lukukautena tulen luultavasti kokeilemaan jotakin toista aluetta, vaikka Greenwichistä kovasti tykkäänkin. Toivon mukaan joen eli ”kulttuurirajan” toisella puolella. Bricklanen läheinen Itä-Lontoo kiinnostaa, vaikka se sellaista maahanmuuttaja-aluetta onkin. Camdenin alue on myös ollut mielessä – mutta ei haaveilla liikaa, saatan vielä löytää itseni ensi vuonna jostain vielä etelämmästä :D

Loppuun vielä kuvaa parin viikon takaa Punkista.

Photo ©Punk Soho

Viisi kansalaisuutta, viisi kulttuuria. Neljä upeaa, mielenkiintoista ihmistä, joihin olen onnekkaana saanut tutustua.
Ei anneta omien ennakkoluulojen tai erilaisuuden olla ystävyyden – tai ystävällisyyden – tiellä.
Ei rasismille.

tiistai 28. helmikuuta 2012

i'm back

Ahh nyt vois normaali elämä taas alkaa! Uusi läppärini saapui tänään, mitä olen nyt riemuinnut viimeiset pari tuntia. Koneen 3 viikkoinen matka tänne oli aika mutkikas, paketti oli mm. reilun viikon verran virallisesti kadoksissa täällä Englannin päässä, ja vaikka epäilinkin paketin olleen varastettu, niin se lopulta onneksi jostakin löytyi ja nyt onnellisena laittelen konetta työkuntoon!

Oon edelleen ihan innoissani mun uusista kursseista ja sormet syyhyten haluan jo alkaa kunnolla työn touhuun. Paria kurssitehtävää olen jo aloitellut ja oon tosi tyytyväinen tähän motivaation nousuun! Voisin ehkä lähiaikoina hieman vilauttaa minkälaisia juttuja oon tehnyt, saattaa nimittäin tulla monelle mut tuntevalle yllätyksenä mitä oon viimeviikkoina oppinut ;)

Opiskelujen lisäksi oon kolunnut Lontoota ja viettänyt viikonloppua Brightonissa. Yhtenä päivävä tein jotain, mitä olen halunnut tehdä jo pitkään, eli matkasin kuukausikortillani metrolla kaikkiin paikkoihin, jossa olen aina halunnut käydä. Otin kuvia koulutehtävääni varten. Hyppäsin myös sattumanvaraisesti bussiin, ja katsoin mihin se johdatti. Nyt on taas suurempi palanen Lontoota nähty :) Päivä oli muuten todella keväinen ja mittausten mukaan 16 astetta - aurinko porotti koko päivän ja ihan hiki tuli, vaikka takinkin uskallauduin jättämään kotiin. Ei tänne enää takatalvea kiitos!!

Viikonloppuun Brightonissa kuului juhlimista rannan Digitalissa ja sitten nopsaan ihan mahtavassa Sticky Mike's Frog Barissa. Lauantaina käytiin lemppari stand up komediassa. Oli kyllä niin hulvaton ilta, että useaan otteeseen tuli ulvottua vedet silmissä. 7 pounds well spent!

Mutta nyt totaali-rentoutumaan kaakaon, suklaan ja leffan ääreen. Laitoin äsken superhyvää intialaista ruokaa (kana/katkarapu tikka masalaa) ja koska en ikinä osaa arvioida kuinka paljon ruokaa tarvitsee, tuli taas jälleen kokattua ja syötyä IHAN liikaa. Nyt ei muuta kun chill! xx

tiistai 21. helmikuuta 2012

what i've been up to

Hiljaista on. Siis blogissa, ei elämassä. Tosiaan uusi tietokone ei ole saapunut vieläkään, ja se on nyt heijastunut seka koulujutuissa etta blogissa... Ipadi on ollut aika rakas ystävä näiden parin viikon aikana.

Vanha koulukaverini Australiasta opiskelee nyt parin kuukauden ajan Englannissa, ja tuli viime viikonloppuna käymään Lontoossa. Oli ihan superia nahda melkein kolmen vuoden jälkeen!! Niin uskomatonta, minne elämä vie ja missa kenetkin tapaa vuosien jälkeen :)


Käytiin kinkkibuffetissa China Townissa, risteilemässä Thamesilla, ihmeteltiin Lontoota ja oltiin onnellisia. Lauantaina kaytiin yhdessä kaverieni kanssa juhlimassa Punk Sohossa. Päästiin vieraslistalla ilmaiseksi sisään, mutta juomien hinnat olikin sitten ihan älyttomiä.

Mutta ei tällä kerralla enempää, haluan nimittäin pian kotiin tarkastamaan postin. Nyt sormet ja varpaat ristiin etta mun uusi kone odottaisi siella!

PS. Aiempaan pankkiavautumiseen liittyen: sain lopulta kaikki rahat takaisin ja lisäksi pankin kämmista johtuen pienen korvaussumman. win-win.

torstai 16. helmikuuta 2012

Pankkiavautumista osa 2

Siis Brittiläisestä pankkitoiminnasta... En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Joku ehkä muistaakin, että pankkitilin perustaminen täällä tuotti mulle erityisesti päänvaivaa. No nyt kolmen kuukauden jälkeen on sanottava että tilanne ei ole yhtään sen vaivattomampi! Kävin nimittäin eilen pankissani hoitamassa tiliini liittyviä asioita, jolloin kävi ilmi että pankkivirkailijani on saanut potkut, ja lisäksi antanut mulle täysin virheellistä tietoa jonka perusteella avasin tilini. Eli minulle luotiin maksullinen tili sillä lupauksella, että se muuttuu maksuttomaksi eu-kansalaiselle kolmen kuukauden jälkeen, kun ilmaista kriteerini täyttävää tiliä ei kuulemma ollut olemassa.

Eilen kävin sitten varmistamassa tilin maksuttomuuden, jolloin kävi ilmi että mua palvellut henkilö onkin puhellut ihan omiaan ja erotettu. Jes. Siinä sitten asiaa väännettiin useammankin virkailijan kanssa, jotka kaikki kyllä myönsivät pankin tehneen virheen. Lisää odottelua. Vihdoin eräs virkailija kertoo minulle OIKEAT vaihtoehdot joista valitsen itselleni sopivan maksuttoman tilin. Ja pyydän tietenkin rahojani takaisin ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta, joiden olisi siis kuulunut olla ilmaisia. Sitä sitten mietitään. Managerin puheille mennään. Manageri on kokouksessa. Hän kuulemma soittaa minulle asiasta myöhemmin.. Ei muuten ikinä soittanut.

Eli huomenna pitää siis marssia kyseisen managerin puheille ihan itse ja kysyä että mitäs hemmettiä. Tää on jo ihan naurettavaa - en kyllä varmasti anna ison rikkaan pankin varastaa pienoisista opintotuki -ja lainarahoistani. Vaikka olenkin vain 20 -vuotias, käytän korkokenkiä ja blondi, niin silti ymmärrän, ettei tämä saamani palvelu ole millään tapaa ammattimaista! Eli sota olis taas, pankit vastaan eerika.....huoh

Natwest Holloway road, vapise.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Pure London 2012

Koulusta patistettiin kaymaan Pure London -nimisessa tradeshowssa ystavanpaivana - mua ei tarvinnut edes patistaa, kun oon aina ihan innoissani kaikista muotiin liittyvista tapahtumista. Eli hyvin pitkalti Muotimessujen oloinen tapahtuma, jossa sisaanostajat kiertelee tarkastelemassa kauden uusia tuulia "kaupallisemman" muodin saralla ja erityisesti up and coming -vaatemerkit yrittaa kovasti paasta sisaanostajien suosioon... Tapahtumassa oli satojen "naytekojujen" lisaksi erilaista ohjelmaa kuten luentoja ja muotinaytoksia.


Tunnistaako joku mallin? Taa tytto oli Suomen huippumalli kisassa jonain vuonna, vielapa oma suosikkikilpailijani. Olipa hauska tunnistaa hanet nyt catwalkilla :)


Jotkut vaatemerkeista oli suoraan sanottuna ihan hirveita... Toisien mallistoista olisin taas voinut kaapata kotiin vaikka kuinka monta yksiloa. Puressa esitetty muoti on paaosassa melko kaupallista, mika toki tradeshown henkeen kuuluukin. Ei siis mikaan design -opiskelijan inspiraatioaitta, muttakin muotinaytoksineen hyva kokemus :)

Ystavanpaiva jatkui leffailulla Leicester Squarella ja frozen yogurtilla. Kappaillessamme teatteriin ihmeteltiin, etta onpa iso ihmisrysa siina Buckinghamin Palacen edessa... Seuraavaksi ohi ajoi vilkkuvaloisilla turva-autoilla ymparoity auto, ja siellahan se itse kuningatar Elisabeth istui takapenkilla! :D Bongaa kuninkaallinen - Check.

Mitas muuta mulle kuuluu. Kaytiin yhtena paivana kaverini kanssa kiertelemassa Covent Gardenissa kyselemassa toita.. Oon tullut siihen tulokseen, etta vaikka en tyopaikkaa opintolainan takia tarvitsisi, niin olisi kiva saada vaatetusalalla tyoskentelemisesta kokemusta. Muotialalla on hirmu tarkeaa etta on tehnyt alan toita, on suhteita ja on ollut pistamassa nenaansa ties mihin. Annoin CV:ni yhteensa 7 kauppaan, vaikkakaan en usko etta peraansoitteluita hirveasti tulee... Aion viela jatkaa hakemista tassa lahiaikoina, ja koska rahatilanteen/opintojen takia ei ole varsinaisesti mikaan kiire, niin katselen ihan rauhassa etta loytyyko mulle sopivaa tyota jota pystyisin hyvin opintojen ohella tekemaan... eli katsellaan, miten kay :)

Pahoittelen 'a' ja 'o' -kirjainten puutetta postauksessa, kirjoittelen taalta yliopistolta ja mun oli tarkoitus lisata ne kun postaus on tehty, mutta nyt en sitten jaksakaan siihen puuhaan ryhtya. Ja haluan kotiin ennen ruuhka-aikaa, jolloin metro vastaa joukkoliikenteen sijasta 80 asteista saunaa, erona vain se, etta siella pitaa hikoilla vaatteet paalla. Laters!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Jones&Jones birthday party @ Hanover Square

Olin viime torstaina kaverini Kadin kanssa Jones&Jones -vaatemerkin 4v synttärijuhlissa Hanover Squarella, Oxford Streetin kulmilla. Kaverini kämppis on kyseisellä merkillä suunnittelijana, jonka kautta saatiin kutsut. Juhlissa tehtiin mm. make overeita, kilisteltiin shampanjalla ja testailtiin Jones&Jonesin malliston uutuuksia.


Jones&Jones on tosi tyttömäinen merkki. Jotkut vaatteet ihan liikaa omaan makuuni, toiset taas suloisen feminiinejä!

Kadille tehtiin keväinen meikki, mä taas istuin kamjaajan tuoliin ja mun hiukset kietaistiin jollain tapaa ylös. Kampaaja kertoi viimeksi laittaneensa hiuksia Louis Vuittonin malleille...


Sovitin Jones&Jonesin uudesta mallistosta tuollaista aika suloista mekkoa, joka koostui sadoista pienistä ruusuista. Juhlissa oli tosin vain 10 kokoisia mallikappaleita joten mekko oli hieman liian suuri ylläni (joskin hyvin lyhyt - brittityyliin :p).

Omasta asustani ei tullutkaan otettua kuvaa omaan kameraani, mutta eräs stailisti/bloggaaja ikuisti asuni :)


Mulla oli päällä Brightonista jostain pikkuputiikista hankittu mekko, Urban Outfittersin liukuvärjätty kaulakoru, Zoulin pikkutakki Tukholmasta, laukku jostain Tukholmasta, ja jalassa mun ihanat Finskit <3 Ne olikin päällä melkein joka päivä viime viikolla :p



Tarjolla oli kaikkea söpöä macaroneista muffinsseihin ja vaahtokarkkeihin. En ollut syönyt ennen pippaloita joten olinkin tuolla herkkupöydällä mansikoitten ja suklaiden kimpussa melko tiheään tahtiin..


Anteeksi tää tärähtänyt/kellertävä kuvamateriaali... Kun yliopistolla tätä kirjoittelen, niin en jaksa alkaa muokkailemaan kuvia.

Lähtiessämme saatiin mukaan goodie bagit joissa oli sisällä muutama kiva meikkituote ja 75 punnan lahjakortti merkin nettikauppaan! Kavinkin iloisena klikkaamassa omakseni erään pikkumustan, joka kustansi siis vain parin punnan postimaksun verran :) Toivottavasti mekko saapuisi huomiseksi ystävänpäiväksi!

Anyhow, päivä ei ollut lainkaan hassummin vietetty vapaapäivä koulusta (mulla on nyt kevät lukukauden ajan torstait vapaina).  Voiskohan jokaiselle torstaille sattua jotain vastaavaa?

tiistai 7. helmikuuta 2012

valiaikatiedote

Hei vaan... Olen palannut kotiin viikon lomailun jalkeen. Pohjois-Walesia ja Liverpoolia ja sellaista. Luntakin on sadellut vahasen, joskin nyt Lontoo on jo lumeton. Kuvia en voi viela nayttaa, koska lapparini otti toissailtana lopputilin ja nyt olen siis tietokoneeton kunnes uusi saapuu postissa (tarvitsen koneeseen 'a' ja 'o' kirjaimet, joten se oli hankittava Suomesta)... On suoraan sanottuna ihan orpo olo ilman konetta. Uusi jakso alkoi eilen, ja kaikkien projektejen aloittaminen viivastyy nyt. En voi tarkastaa aamulla juna-aikoja, enka katsoa infoa koulun nettiportaalista. Yksin asuessa ei myoskaan voi kysya keltaan apua, joten googlesta on tullut hyva ystava vaikka ruoanlaittoon ja pyykkaamiseen liittyvia juttuja pohtiessa. Eika sellaiset arkiset asiat kuin television katselu tai blogin kirjoittelukaan onnistu :( Onneksi ongelmaa on lahdetty jo hoitamaan (kiitos kotivaki <3) ja toivonmukaan paasen pian takaisin jaloilleni.

Uudesta lukukaudesta on sanottava, etta vaikuttaa ihan huipulta! Kahden kurssin tunnit on nyt takana, ja molemmat vaikuttaa tosi mielenkiintoisilta. Software -kurssilla tyostetaan erasta CD portfolio projektia mm. photoshopin avulla ja Constructed Textiles -kurssilla tyostetaan erilaisista neuleista koostuvaa vaatekokoelmaa ja tutkitaan kyseista alaa muotimarkkinoilla :) Lisaksi luvassa on Introduction to Marketing ja The Fashion System -kurssit, joihin tutustun loppuviikosta. Hyvalta kuitenkin nayttaa!

Koska en voi laittaa tuoreempia kuvia lomaviikolta, laitan tahan kuvitukseksi kaverini taltioimia otoksia toissaviikonlopulta. Loppuun saatettua semesteria juhlistettiin parillakin tyttojen illalla, jotka sisalsi illallisen kokkailua, itsetehtyja vadelmadaiquireja ja muuta...


Paalla oli vahan aikaa sitten alennuksista napatut 12 punnan nahkakorkkarit, kesalla kympin maksanut potkupuku ja paassa parin punnan hiuspanta! Opiskelijabudjetti in action :D Mutta nyt sukellan taas metrotunneleihin ja kotia kohti pyykkivuoren pariin, minka jalkeen aion hemmotella itseani lihapullilla:) Toivottavasti ei tule hirmupitkaa blogitaukoa naiden teknisten ongelmien vuoksi!

Laters:)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...